Ruokakolumni / Food column

 

 

Siinä se köllii ikkunalaudalla varsin viattoman näköisenä ― ensimmäinen ruokakolumnini Trendissä. Lehti kolahti aamulla eteisen lattialle ja ongin sen sieltä vapisevin käsin. Vilkaisin salamannopeasti kolumnia, sitten sukelsin täysissä vaatteissa peittojen ja tyynyjen alle. 

Tiedän, ei ihan ammattimainen reaktio, mutta mieleni tekee aina mennä peiton alle turvaan ajattelemaan, kun kohdalle sattuu jotain erityisen jännittävää tai ahdistavaa. Tämä on tosin vaikeaa jos en ole kotosalla juuri sopivaan aikaan, en sentään yritä kaivauta mihinkään keskellä katua. Kun olin saanut itseni koottua peiton alla, kömmin pois ja lukaisin koko lehden läpi.

En ole ammatiltani kokki, en stailisti enkä toimittaja, joten kolumnin kokoon kasaaminen on samaan aikaan hurjan pelottavaa, mielenkiintoista, haastavaa ja humalluttavaa. Parin kuvan ja tekstinpätkän taakse kätkeytyy ensikertalaiselta iso homma ja kasa kommelluksia.

Reseptin kehittämisen ja testaamisen lisäksi sitä löytää itsensä etsimästä tuoretta raparperia jo kauan ennen itse raparperin varsinaista sesonkia. Ja kun raparperin ostaa vahingossa liian aikaisin, se pitää pakastaa ja sulatettu raparperi lätsähtää kokoon kuin märkä rätti.

Kuvaushetkenä keittiöni on kaaos: hyörin apinanraivolla keittiön ja makuuhuoneen väliä, kokoan kuvaa kasaan ja yritän nyhtää ostamaani pionia auki hellällä väkivallalla. Remppamiehet tulevat juuri väärään aikaan ja kala kuivuu kiinni lautaselle.

Valo muuttuu ja naapurit ihmettelevät vastapäisestä talosta edesottamuksiani. Kuvan otettuani istun tulipunaisena ja tukka pystyssä tuolilla, ja kulautan enshätään kuvausviinin kurkkuun. Pikkuhiljaa naamalle hiipii autuas ilme, en tosin tiedä onko se viinin vai lopputuloksen ansiota. 

Kaikki kunnia ja kunnon kumarrukset kolumnia minua ennen kirjoittaneelle Eevalle: hän on yksi ehdottomia ruokaidoleitani ja saa kirjoittamisen näyttämään helpolta, huolettomalta ja hiukan seksikkäältä, aivan kuten Carrie Bradshaw. Taitolaji, sehän se. 

Toiveissa on kehittyä kokonaisvaltaisesti, niin reseptien kirjoittamisessa, ruokatrendien haistelussa kuin itse valokuvaamisessakin. Turinat ja reseptit jatkuvat taas ensi kuun numerossa, toivottavasti osaan ottaa numeron ilmestymisen silloin jo hiukan vähemmällä vapinalla ja tyynymäärällä.

 

*

I wrote my first food column for the Finnish Trendi magazine. It was thrilling, nerve-wracking, challenging and altogether something new for me.