Suunnitelmia / Planning

 

281214_suvisurlevif.jpg

 

Talomme on ulkoa soma kuin piparkakku (ainakin jos et katso kovin tarkkaan), mutta sisällä on vähän hurjempi meininki. Koska rahapussi ei anna isompia remontteja heti myöten, meinaamme korjata pikkuhiljaa, huone huoneelta. Tarkoitus olisi myös remontoida taloa sen aikakauteen sopivaksi, nyt sisällä on ehtaa 60-70 luvun tunnelmaa. Keittiötä meinasimme kyllä heti siistiä maalilla, takana näkyvät puiset kaapit saavat luultavasti niskaansa harmaata ja uudet vetimet.

Yritän hurjasti välttää astumasta romanttiseen ja koristeltuun sisustukseen, johon puutalot tuntuvat helposti liukuvan. Ja mikäs siinä jos sellaisesta tykkää, meinaan itse yrittää edes hiukan saada sellaista karua ja rosoista fiilistä, jota etelä-eurooppalaisissa maalaistaloissa usein on. Saas nähdä mikä soppa syntyy, sellaista päälleliimatun rosoista kun en haluaisi.  

*

Planning and scheming some touch ups for our kitchen, right now it’s a bit dreadful sight for the eyes (and to my camera).

 

 

Kommentit (6)
  1. Ihan sama täällä; kipeänä, enkä minäkään ole juuri sairastellut elämässäni.
    Taidankin siis tehdä tuota soppaa. Aamiaiseksi juuri leikkelinkin pari kynttä leivän päälle.

    Onnea myös uuteen kotiin! Jouluksi pääsimme mekin taloomme 8 vuotta sitten. Alkuperäiskuntoiseen ja täytyy todeta että siihen kuntoon pari huoneista onkin sitten jäänyt ja luulen että tulevat jäämäänkin. En kestä enää asua enempää remontin keskellä, sitä paitsi olen kiintynyt repaleisiin tapetteihin.

    1. Meidän vanhempien puutaloa on rempattu sen 30 vuotta, eli tasan tarkkaan koko elinikäni ajan. Täällä ollaan siis aika tottuneita remontin keskellä asumiseen. 🙂 Mutta tarkoitus on kyllä rykäistä hiukan nopeammin homma kasaan ja lähinnä palauttaa nurkkia alkuperäisempään fiilikseen. 

      Toivottavasti kipeilyt ovat väistyneet ja valkosipuli tehnyt tehtävänsä. Rentoa ja aurinkoista vuodenalkua sinne teille! 

  2. Oo, en malta odottaa sun sisustusjuttuja! 🙂 Toivottavasti väläytät meille myös keskeneräisiä nurkkia, ne kun ovat silti ainakin mun mielestä sata kertaa mielenkiintoisempia, kuin blogimatoilla ja HAY:n valkoisilla pöydillä laitetut massaolkkarit. 

    1. Lupaan ja vannon, että kuvaan myös keskeneräisiä nurkkia. Jos en nimittäin lupaa niin en kyllä kuvaa, koska ne sotivat omaa estetiikkaa vastaan, vaikka tietyllä tapaa ovatkin kuvauksellisia. Pitää vaan itse yrittää nähdä se, eikä ahdistella kulahtaneisuutta.

      Mut ei taida tulla meille blogimattoja ja HAY:n pöytiä. Sain meidän äidiltä juuri mummuni valtavan villamaton, joka on hurjan hieno, harmi vain että hiiret ovat natustaneet sitä just keskeltä. Pitää heittää tyyny taiteellisesti keskelle läpeä. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *