Ensimmäinen kirja-arvostelu

Tervetuloa lukemaan uutta blogiani! 🙂 Blogissani on lähinnä kirja-arvosteluja lukemistani kirjoista. Voit lukea jatkossa täältä suositukset esim. niihin kirjoihin, joita on kiva ottaa vaikkapa kesälomareissulle mukaan.

Oma lukuhistoriani on pitkä, luin jo ihan pienenä lapsena paljon kirjoja. En ole lokeroitunut mihinkään tiettyyn kirjallisuusryhmään, luen niin kaunokirjallisuutta kuin dekkareitakin. Ehkä dekkareita kuitenkin nykyään hieman vähemmän. Otan mielelläni itse lukusuosituksia vastaan, joten jätä ihmeessä kommentti käytyäni sivustollani.

Mutta nyt, ensimmäiseen kirja-arvosteluuni.

AUGUSTUS

Kirjoittaja: John Williams, vuonna 1971

Suomentanut: Ilkka Rekiaro

Kustantaja: Bazar 2017

Sivuja: 429

Augustus on John Williamsin viimeiseksi jäänyt kirja. Se kertoo muinaisen Rooman historiasta eri käänteineen, kirjan päähenkilönä on kukapa muukaan kuin keisari Augustus.

XIII KIRJE NIMETTÖMÄLTÄ MARCUS TULLIUS CICEROLLE ROOMAAN (MARRASKUUSSA 43 EKR.)

Muuan henkilö, joka toivoo teille sitä rauhaa ja lepoa, jota teidän soisi eläkkeellä nauttivan, kehottaa teitä ehdottomasti lähtemään rakkaasta maastanne. Olette välittömässä kuolemanvaarassa niin kauan kuin asutte Italiassa. Julma välttämättömyys on pakottanut erään menettelemään vastoin inhimillisiä ja luontaisia taipumuksiaan. Teidän on toimittava heti.”

Täytyy heti sanoa,etten ole aiemmin lukenut John Williamsin tuotantoa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, ettei Augustus ole lähellekään sellainen teos, joita Williams on aiemmin kirjoittanut.

Augustusta ei voi sanoa millään mittapuulla kevyeksi lukemiseksi. Koko kirja koostuu ns. kirjeistä toiselta Rooman antiikinaikaiselta henkilöltä toiselle henkilölle, esim. Augustuksen tyttäreltä Julialta hänen miehelleen Marcus Agrippalle. Kirjeitä on useita, henkilöitä on myös paljon. Pieni historiantuntemus ei ole pahitteeksi Augustusta lukiessa.

Kirjaa lukiessa alku oli kaikkein rankimman tuntuista lukukokemuksena. Lähinnä sen takia, että aluksi yritti muistaa henkilöiden nimiä ja pysyä aikajanalla perässä. Eli jokaisessa kirjeessä ilmoitettiin vuosiluku ja kirjeet eivät välttämättä menneet aikajärjestyksessä.

Alun jälkeen päätin tyystin ajatella vuosiluvun ja osittain eri henkilötkin toisarvoisena seikkana ja jatkoin sinnikkäästi lukemista. Sen jälkeen lukeminen helpottui ja aloin saada juonesta kiinni. Kirja oli ikään kuin pakko lukea loppuun ja katsoa miten se päättyy.

Kirjeet kirjassa ovat täysin fiktiivisiä, ehkä niissä kuitenkin jokin pieni totuudensiemen piilee…

Kirja kertoo Augustuksen hetkistä lapsuudesta viimeiseen henkäykseen asti. Mitenkään syvällisesti elämään ei mennä, mutta kertomus kuvailee hyvin juonitteluja eri poliitikkojen välillä ja kirjassa myös sivutaan Augustuksen perhettä ja ystäviä. Raa’aksi kirjaa ei voi sanoa, silti kirjaa lukiessa on helppo kuvitella olevansa itse sivusta seuraajana antiikin ajan Roomassa ja nähdä sen hyviä ja huonoja puolia.

Mikä kirjassa oli hauskinta? Roomalaisia numeroita oli aina kirjeen alussa, oli kiva kerrata niitä. 😀

Suosittelen kirjaa historiasta kiinnostuneille. Jos olet vasta aloitteleva kirjojen lukija, Augustus ei välttämättä ole sinua varten.

Arvosana tälle kirjalle, hmm… Sanoisin 3,5/5. Vaikka kirja onkin väliin raskaslukuinen, on se kuitenkin erittäin taitavasti kirjoitettu ja juoni etenee, vaikka koko kirja koostuukin pelkistä kirjeistä.

Kommentit (1)
  1. anthonyfielding2
    8.4.2019, 16:41

    I just partook a look, and wow those folks are morons. I can understand persons not liking him but some of their perceptive it batshit at https://www.manhattanmedicalarts.com insane.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *