Miltä näyttää meidän arki tässä poikkeuksellisessa tilanteessa

Korona aihe on aika pinnalla ja tuntuu, ettei viime päivinä ole voinut muuta ajatella tai muusta puhua. On ristiriitaisia ajatuksia myös siitä mitä sosiaaliseenmediaan voisi tai haluaisi postailla. Maailma on pysähtynyt ja jokainen meistä, koko maailma on samassa tilanteessa. Uutiset täyttyvät koronasta, uusien linjausten tiedotuksesta ei voi välttyä kukaan. En koskaan aiemmin ole seurannut uutisia näin tiuhaan kuin nyt.

Vaikka ei millään pystyisi, olisi tästäkin tilanteesta pakko yrittää löytää myös positiivisia vaikutuksia, ettei me tulla aivan hulluiksi. Muutaman positiivisen asian haluan tuoda esille. Luonto ja ilmasto kiittää, ihmiset pysyvät kotona ja ilmasto saa rauhoittua ja puhdistus. Toivottavasti tämä hieman edes edesauttaa ilmastonmuutoksen etenemistä sekä saa ihmiset heräämään tähän suuremmin. Toinen positiivinen asia, jonka tästä löydän on läheisyys ja rakkaus. Koskaan aiemmin ei varmasti kukaan ole pystynyt olemaan perheen kanssa tiiviimmin ja tekemään monia asioita kotona, mihin ei aikaa ole ollut.

Mutta asiaan. Miltä meidän arki näyttää muuttuneen tilanteen takia. Kotona arki on muuttunut siihen, että lapset pidetään poissa hoidosta. Meidän kuopuksella on perinteistä nuhaa, joten emme saa viedä lapsia hoitoon. Olemme järjestäneet lapsille kotihoidon meidän vanhempien kotona vuorottelun lisäksi myös minun äitini ja siskojeni avulla. Miehelläni olisi nyt todella paljon töitä, sillä elintarvikkeet liikkuvat. Minäkään en halua perua asiakkaitani, mutta jos tilanne kestää pidempään ja niin vaatii, on minunkin ryhdyttävä siirtämään asiakkaita. Tilanne on siis haastava, meistä kumpikaan ei voi tehdä töitä etänä.

Läheisyyttä ja rakkautta saavat siis koko meidänkin perhe nyt entistä enemmän. Voin kuitenkin kuvitella, että pidempi aikainen kotona oleilu ei palvele ketään. Siinä alkaa loppujen lopuksi hyppiä seinille ihan jokainen. Vaan ei auta, kun tilanne on mikä on.

Kalenteri on tyhjentynyt. Kahden viikon päästä meillä olisi ollut aikuisten reissu budapestiin, mutta sen perumisen olimme päättäneet jo useita viikkoja sitten. Nyt ei voi muuta kuin olla kotona ja ulkoilla omassa kotipihassa.

Työelämään tilanne on vaikuttanut paljon. Niin paljon, että minua pelottaa. Emmehän tiedä kuinka kauan saamme pitää edes liikettämme auki. Tällä hetkellä asiakasperuutuksia satelee. Puhelin ei soi. Puhelin soi vaan siinä tapauksessa, kun joku haluaa perua aikansa. Toki ymmärrettäväähän se on. Nyt edes pienessä flunssassa ihmiset eivät uskalla tai saa liikkua. Tiedän, että tämä oli odotettavissa ja pahempaa on luvassa. Silti en olisi voinut uskoa tällaista tilannetta eteeni.

Liiketilan siivousta ja hygieniatasoa ollaan nostettu. Ovenkahvoja, tuolin käsinojia sekä kaikkea mihin kosketaan, desinfioidaan vahvasti. Ainakin toistaiseksi olemme normaalisti  auki, ellei muuta ohjeistusta tule.

Minun toimeentulo on kiinni asiakkaista. Tiedän, että monella yrittäjällä tilanne on äärimmäisen verran pahempi. Suuret kulut juoksevat ja maksuvaikeuksiin joudutaan pian, jos liikkeet joudutaan sulkemaan eikä ihmiset suorita ostoja. Tällä hetkellä vaikeuksia on ihan varmasti jo suurimmalla osalla pienyrittäjistä. Suosittelen siis kaikkien siihen pystyvien auttamaan nyt pienyrittäjiä. Osta verkosta, hanki lahjakortteja, tue yrittäjää.

Nyt ei auta muuta kuin toivoa, että tilanne muuttuu parempaan nopeasti. Paljon tsemppiä kaikille tähän kamalaan tilanteeseen. Pidetään yhtä. Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne. Pidetään huoli myös vanhuksista ja riskiryhmään kuuluvista. Sekä ennen kaikkea, seuratkaa ja noudattakaa viranomaisten ohjeita.

<3 Suvi

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *