Vaikeiden päätösten edessä
Aiemmin olenkin jo kirjoittanut siitä, kuinka meillä olisi haave vielä rakentaa talo ja että etsimme tonttia. No nyt sen tontin olemme sitten löytäneet ja tunteet ovat aika sekavat.
Meillä on ollut aina haaveissa järvenrantatontti ja kauan olemme sitä etsineetkin, usein myös taajaman ulkopuolelta. Maalla olisi ihana asua ja eihän järvenrantatontteja taajamassa niin olekaan, ainakaan meidän budjetille 😀 punnitsimme vaihtoehtoja ja tulimme tässä vaiheessa siihen tulokseen, että haluamme asua lähellä palveluja ainakin niin kauan kun lapset ovat pieniä. Molemmat olemme mieheni kanssa asuneet koko elämämme ajan lähellä kaikkea ja tottuneet pääsemään kavereiden luokse sekä harrastuksiin helposti. Haluamme tarjota samanlaisen elämän lapsillemme. Tietysti onhan se meille vanhemmillekin helpompi ajatus juuri harrastuksiin sekä kavereiden luokse kuskaamisen vuoksi. Taajamassa lapsilla on aina leikkikavereita ja muutenkin kaikki on lähellä.
Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä kun olin tontin arvontatilaisuudessa. Meidän kunnassa tällä hetkellä rakennetaan uutta asuinaluetta ja jos tontin haluaa saada, tonttien arvontatilaisuuteen täytyy mennä paikalle. Olimme mieheni kanssa katsoneet muutaman tontin uudelta alueelta, mitkä olisivat meidän mieleisiä. Jos niitä kumpaakaan emme saisi, emme ottaisi tonttia ollenkaan. Vaikean tilanteen vuoksi en meinannut ollenkaan lähteä arvontatilaisuuteen, olinhan myös aivan varma ettemme saisi haluamaamme tonttia. Yhteensä 17 tonttia haussa, joista vain kaksi meidän mieleistä ja yhteensä 25 tontin hakijaa. Kaikki ei edes saisi tonttia.
Menin kuitenkin tilaisuuteen yhdessä kuopuksemme kanssa. Jokaiselle jaettiin numero jonka mukaan tontin saisi valita. En todellakaan ollut siellä alkupäässä ja olin jo varma että peli on menetetty! Aivan super yllätykseksi kun vuoroni tuli valita tontti, oli kumpikin meidän mieleisistä tonteista vapaana. Siitä sitten valitsin sen meidän ykkösvaihtoehdon! Ja näin jälkikäteen ajateltuna se todella oli meille niistä se paras tontti.
Loppu ilta menikin sitten aivan pilvissä. Mitä ihmettä, me saatiin meille tontti! Varasin kiinteistönvälittäjältä ajan kotimme arviointiin ja kaikki oli selvää, me laitamme kotimme myyntiin.
Nyt kuitenkin kun aikaa on kulunut ja kevät on kauneimmillaan, olemme alkaneet miettiä. Miksi me lähdemme? Meillä on niin kaunis ja ihana koti. Kaikki on niin hyvin ja helppoa tällä hetkellä. Kaikki on valmista. Pidämme asuinalueestamme, naapurit ovat kivoja. Miksi siis lähteä!?
Asunnon myynti, vuokralle muuttaminen sekä rakennusprojekti ovat todella suuri juttu, varsinkin kahden pienen lapsen kanssa. Olemme alkaneetkaan pohtia, onko meistä siihen. Miten jaksamme niin ison projektin kummankin vaativan työn sekä pienten lasten kanssa.
Asioita täytyy nyt todella pohtia ja punnita, mikä meille olisi nyt hyvä, tässä tilanteessa. Ihan kauhea into ja kaipuu olisi päästä rakentamaan meille uusi koti, päästä rakennusprojektiin, mutta välillä järki menee tunteiden edelle. Onko meillä rahkeita riittävästi.
Olemme kuitenkin nyt varanneet tontin ja meillä on vuosi aikaa miettiä mitä teemme. Päätöksiä kuitenkin täytyy lähiaikoina tehdä, sillä meidän täytyisi myydä meidän talo, ennen kun edes pääsisimme uuden projektin kimppuun. Tällä hetkellä tilanne on se, että asioita täytyy alkaa selvittämään ja miettimään toden teolla. Vaikeita päätöksiä!
Suvi