Suloinen huone kaksivuotiaalle pojalle

Voi kunpa meidän kaksivuotiaan huone voisi aina olla näin siisti. Kun leluja on ja leikkijä on tässä iässä, on mahdotonta, että huone näyttäisi aina tältä. En tiedä voisiko lasta jo tässä vaiheessa kouluttaa pitämään huoneensa siistinä. Ja voi kun se olisikin vain ja ainoastaan oma huone! Mutta kun lelut löytävät tiensä useimmiten myös jokaikiseen talosta löytyvään huoneeseen.

Ennen lasta ajattelin, että minä opetan lapseni siihen, että vain omassa huoneessa leikitään leluilla. No tähän on sitten tultu. Toisaalta kukapa haluaisi olla yksin huoneessaan kun muut touhuavat toisaalla jotain muuta. Olen tullut siihen tulokseen, että antaa lapsen leikkiä, helpoimmalla pääsee kun hän saa touhuta leluinensa ja viihtyy senkin ajan kun itse esimerkiksi laitan ruokaa. Kyllä se siisti aikakin taas koittaa. Ja kun Evertin kehottaa siivoamaan niin kyllä hän jo leluja vie paikoilleen sen minkä tuon ikäinen nyt jaksaa keskittyä. Eli hyvä on vielä tulossa 🙂

Rakastan sisustamista ja olenkin jo heti tähän kotiin muutettuamme laittanut kaikki meidän neljä makuuhuonetta valmiiksi. Yksi niistä on tämä lastenhuone. Värimaailmaksi valkoisen ja harmaan lisäksi valitsin puunvärin ja mintunvihreän. Löytyypä tuolta ripaus vaaleansinistäkin. Pienen lapsen huoneessa saa mielestäni olla väriä ja ripaus leikkisyyttä. Tykkään käyttää sisustuksessa uuden seassa jotain vanhaa. Mielestäni siten kodista saa persoonallisen ja kodikkaan. Huonekaluja lastenhuoneeseen olemme saaneet sukulaisiltamme, osan olemme löytäneet kirpputorilta ja osan olemme tehneet itse. Kun muutimme taloomme, entisöin paljon huonekaluja. Hioin ja maalasin. Vanha puusohva on saatu ukiltani ja vanhan pulpetin äitini löysi kirpputorilta Turusta. Ukkini on tehnyt paljon puutöitä ja häneltä olen saanut noita ihania tuohiesineita. Osan olen haalinut myös kirpputorilta. Mintunvihreän neulepeiton on neulonut mummoni minulle ollessani pieni. Tuon pienemmän maton olen virkannut itse. Voi että rakastan esineitä, joilla on jokin tarina, varsinkin esineet jotka ovat peräisin suvusta tai jotka jokin läheinen on itse tehnyt, ovat minulle todella rakkaita.

Koska kaksivuotias ei vielä itse osaa päättää sisustuksesta, olen saanut toteuttaa itseäni. Rakastan Mailegin pehmoja ja niitä olenkin hankkinut pupujen lisäksi myös jouluaiheisina. On possua ja tonttua! Voi kuinka odotankaan (jo nyt) että pääsen sisustamaan joulukotia. 

Sängynpäälle ja unikavereiksi olen hankkinut myös muita suloisia pehmoja. Esimerkiksi nuo aarrekidin pöllöt ovat mielestäni ylisöpöjä!

Myös pikkuveljelle on hankittu oma nalle säästöpossu. Vielä ”pikulla” ei ole omaa huonetta. Olenkin miettinyt, laittaisinko pojat samaan huoneeseen nukkumaan ja tekisin toisesta makuuhuoneesta heille leikkihuoneen. Ajatus siitä jos itselläni olisi ollut lapsena sisarus ja olisimme saaneet nukkua samassa huoneessa, ihastuttaa. Katsotaan miten tuon toteutus käytännössä onnistuisi.

Tekisi mieli hieman jo muuttaa huonetta isomman pojan huoneeksi, mutta kun en raaski. Minusta tämä huone on niin söpö pikkupojan huone. Ehkä leikkihuoneen sisustuksessa saan toteuttaa haaveita isomman pojan huoneesta.

Onhan noita leluja kertynyt. Olisi aika taas käydä lelut läpi ja laittaa osa leluista varastoon odottamaan uutta intoa leikkiä niillä. Kun osan leluista laittaa välillä pois, tuntuvat ne hetken päästä taas mielenkiintoisimmilta.

 

Ihanaa viikonloppua!

Suvi