Loma kuuluu myös isille, kuuden viikon isäkuukausi on nyt ohi

Kuuluuhan miestenkin saada pitää lomaa lasten kanssa? Kuuluuhan heidän olla yhtä tasavertaisia lasten elämässä, kuin äidin?

Olen niin kiitollinen, että nykyään myös isien on mahdollista pitää yhteensä yhdeksän viikkoa isyyslomaa vauvan synnyttyä. Tietysti se kuusi viikkoa täytyy pitää eriaikaan kuin äidin loma. Olen kiitollinen myös siitä, että mieheni halusi ja pystyi pitämään isyysloman kokonaisuudessaan ja oli rohkea hyppäämällä arkeen äidin sijaan. Meillä tämä mahdollisuus on ollut pelastus.

Alkukesä on vierähtänyt aivan kauhean nopeasti. Siitä on jo reilu kuusi viikkoa kun minä aloitin työt ja mieheni jäi lasten kanssa kotiin. Tämä ratkaisu oli meille niin hyvä ja toimi meillä täydellisesti. En olisi millään raskinut lähteä töihin vielä noin aikaisin, jos lasten olisi täytynyt mennä jo hoitoon kesäksi. Nyt Emielkin kerkeää reilu 1v 1kk ikään ennen kuin aloittaa hoidon. Sekin kuulostaa niin kauhean pieneltä. Mutta kun meillä ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin, meidän on pakko toimia näin.

Olen ollut niin yllättynyt siitä, kuinka hyvin mieheni on pärjännyt kotona lasten kanssa. Minun ei ole alusta alkaen tarvinnut työpäivän aikana miettiä kuinka he pärjäävät. Mies on hoitanut hommansa täyden kympin arvoisesti. Jopa välillä tuntuu, että paremmin kuin minä.

Hän on huolehtinut lasten vaatetuksesta, touhunnut heidän kanssaan kamalasti, tehnyt ruoat, pitänyt kodin siistinä. Parhaimpina päivinä olen saanut tulla työpäivän jälkeen suoraan ruokapöytään, siivottuun kotiin. Voi nämä ihanat nykyajan miehet! En olisi koskaan uskonut heidän pärjäävän näin hyvin. Minulla on ollut niin kiva ja helppo töiden aloitus pätkä tähän alkuun.

Lasten ja mieheni päivät ovat koostuneet pääasiassa ihan normaaleista jutuista. Leikkipuistoilua, ulkoilua, leikkiä, ystävien tapaamista. Muutaman reissun he tekivät myös sukulaisten luona.

Lasten ja isän välinen suhde on syventynyt ja molemmista pojista on tullut isin poikia. Varsinkin kolme vuotias on aivan isin perään. Hän tekee kaiken kuin isi. Haikeudella odotan kuinka hän reagoi mieheni töihin paluuseen. Myös pienempi, yksi vuotias on kiinnittynyt isäänsä. Hän käy halimassa häntä vähän väliä ja huomaa kuinka he ovat lähentyneet.

Olen niin ylpeä miehestäni! Hän on  pärjännyt tämän kuuden viikon ajan lasten kanssa paremmin kuin hyvin. Hän on ihmisenä niin huolehtivainen ja pärjäävä. Parempaa isää lapsilleni en olisi koskaan voinut toivoa. Se katse millä mieheni katsoo lapsia, se on samanlainen kuin minulla. Niin rakastava ja ylpeä.

Huomenna mieheni lähtee töihin ja meidän perheessä alkaa uusi arki. Minun sisko hyppää lastenhoitovuoroon ja näin mennään kolme viikkoa eteenpäin. Muutamia vapaapäiviä pidän myös itse lasten kanssa. Sen jälkeen lapset lähtevätkin päiväkotiin. Jännittää niin kamalasti!

Mukavaa viikonalkua!

Suvi

kuvat @iltamatildaphoto

perhe vanhemmuus lapset vastuullisuus