Ihmeellinen on ihmismieli

Kirjoitin viime päivityksessä kauheasta opiskelustressistäni ja siitä kuinka en vain pysty rentoutumaan. No, päätin haastaa itseni ja katsoa elokuvan samana iltana, vaikka lukuaikatauluni laahasi oikein mojovasti. Leffateatteriin ei opiskelijalla ole varaa kovin usein, mutta onneksi Netflix pelasti tämänkin illan. Olin jo pitkään halunnut nähdä elokuvan Inside Out – Mielen sopukoissa ja voitte vain kuvitella sen hymyn kun kyseinen leffa ponnahti ensimmäisenä vastaan elokuvavalikosta. 

Rakastan aivoja ja kaikkea siihen liittyvää, ja ehkäpä myös siksi kyseinen leffa kolahti ja kunnolla. En ole pitkään aikaan nähnyt yhtä ihanaa elokuvaa. Vaikka epäilinkin suuresti että en pystyisi keskittymään stressiltäni, niin kuitenkin koko 1,5 tuntia huomasin tuijottavani tietokoneen näyttöä lumoutuneena. 

Oli siis hyvä päätös katsoa elokuva illan lopuksi, sillä unikin tuli paremmin. Nyt 12 tunnin yöunien jälkeen jaksaa taas tarttua opiskelumateriaaleihin paremmin ja kertaamisestakin tulee tehokkaampaa. Ja hei, olihan se elokuva tietyllä tavalla opiskelua, sillä oikein vilkkaalla mielikuvituksella saa sinne tungettua vaikka mitä endokrinologiasta ja muista tentin osa-alueista… :D!

Kaksi lukupäivää jäljellä, kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu!