Kun tavallinen arki ei riitä
Matkustaminen on ollut aina intohimoni. Lapsena matkamessut olivat vuosittainen pyhiinvaelluskohteeni, jonne isäni minut vei onnekseni. Keräsin kaikki mahdolliset ja mahdottomat matkaesitteet, erityisesti laivayhtiöiden, ja niitä luettiin kuin Raamattua aamiaispöydässä.
Tukholma on pitänyt ykköskohteen paikkaa pitkään. Lapsuudessa kaikki matkat, joiden kohteen sain päättää, sijoittuivat Tukholmaan. Elin laivaristeilyitä varten ja osasin ulkoa laivojen tekniset tiedot esimerkiksi.
Tukholmaan muutettuani laivainto on hieman laimentunut ja tilalle on hiipinyt haaveet kaupunkilomista, erityisesti New Yorkista. En ole pahemmin matkustellut, mikä on ehkä hieman ristiriitaista kun ottaa huomioon kestomatkakuumeeni. Jotenkin on vain niin vaikea löytää sopivaa ajankohtaa lähteä pienelle pakomatkalle arjesta.
Minulle matkustaminen edustaa arjen unohtamista. Yleensä asioiden mutkistuessa löydän itseni varaamassa pakomatkaa, kuten viime syksynä tein Göteborgiin pienen reissun unohtaakseni kaiken mikä sillä hetkellä mätti. Eihän asiat parane karkaamalla, mutta pakeneminen auttaa asettamaan asiat mittasuhteisiin ja löytämään uusia ratkaisuja. Niin, ja unohtamaan kaiken kurjan hetkeksi.
Tällä hetkellä haluan kuumeisesti matkustaa jonnekkin. Elämässä menee hyvin, joten ei kyse ole pakoilusta. Uskoisin että matkustuskieltoni on tämän matkapakkomielteeni aiheuttajana. Kun minulta kielletään jotain niin haluan sitä nelinkertaisesti aiempaan verrattuna. Ongelmana vaan on että en tiedä minne oikein suuntaisin kun saan matkustaa. Suomessa haluan käydä, tietenkin. En ole nähnyt perhettäni pitkään aikaan, mikä on harmillista. Mutta kun haluan matkustaa myös jonnekkin muualle kuin Suomeen… Opiskelijana budjetti täytyy suunnitella tarkkaan, joten voi olla että pääsen lomamatkalle vasta ensi vuonna (ellen sitten uudessa hypomaniassa taas varaa matkaa…).
Mikä siinä matkustamisessa sitten niin paljon kiehtoo? Eikö kotonakin voisi rentoutua ja nauttia olosta? Varsinkin kun en ihan kauhean paljoa vietä aikaani kotona kun työt ja muut asiat vaativat niin paljon. Jos löydän vastauksen tähän niin ehkä ikuinen matkakuumeeni talttuu ja pääsen irti ikuisesta matkojen suunnittelukierteestä. Aika näyttää, ja odottavan aika on tuskallisen pitkä ;)…