Kesätöiden imussa

IMG_5870.JPG

Kuopiossa luonto on todella kaunista

Heinäkuu alkoi ja sen myötä myös amanuenssuuri Kuopiossa. Ensimmäisenä aamuna kieltämättä tuli juotua aamukahvi hyvin jännittyneenä kun ei yhtään tiennyt millaista on olla amanuenssina Suomessa, saati kuinka alan sanasto taipuu suomeksi ruotsin sijaan. Ensimmäinen viikko hurahti ohitse todella nopeasti, vaikka sitä osasi arvellakin näin käyvän.

Ensimmäinen viikko tarjosi haasteita kotona kun pesukonetta ei meinannut millään saada käynnistymään. Stressitaso kohosi hieman sillä koko kesän mittainen nyrkkipyykki ei ihan kauhean paljoa houkutellut. Onneksi kone kuitenkin lähti toimimaan lopulta, syynä oli tavallista haastavammin kiinni saatava pesukoneen luukku. Avaaminenkin vaatii kahden käden voimat. 

Olen ehtinyt tutustua itse kaupunkiin vasta todella vähän. Illat on sujuneet arkisia asioita hoidellen kotona ja lukien kirjaa. Kirjastokortin hankinkin jo maanantaina, täällä ne ovat kuvallisia ja todella söpöjä. Omassa kortissani on suloisen koiran kuva. 

Nyt viikonloppuna olisi tarkoitus tutustua keskustaan, erityisesti löytää mukava kahvila jossa voisi myöhemmin kesällä opiskella infektionkurssin uusintatenttiä varten. Kotona lukemisesta ei oikein tule mitään, sillä keskittyminen herpaantuu niin herkästi kotitöihin. Lisäksi on mukavampi pitää koti täysin levolle varattuna paikkana. Pääkirjasto tottakai tulee olemaan se missä suurin osa lukemisista tapahtuu, mutta kahvila toisi mukavaa vaihtelua siihen. 

Säät ovat olleet hieman harmaat, eilen illalla onneksi paistoi aurinko niin sai vähän kesän tuntua. Toivon että säät muuttuisivat hieman aurinkosemmiksi niin lainaksi saamallani pyörällä pääsisi tutustumaan Kuopioon kunnolla. Haaveissani on myös päästä testaamaan läheinen uimaranta, Kallavesi tosin kuulemma on vielä hivenen viileää. 

Mansikoita tällä viikolla on tullut syötyä, läheisen Suonenjoen mansikat ovat selkeästi paremman makuisia kuin ruotsalaiset mitä kesäkuussa maistelin. Ehkäpä tänään nappaan leffaevääksi karkkien sijasta juurinkin näitä mansikoita?

Aurinkoista viikonloppua!

Suhteet Oma elämä Mieli

Aamukolmen ystävät

Sophie Kinsella kirjoittaa eräässä kirjassaan aamukolmen ystävästä. Hän on se henkilö jolle voit soittaa aina, vaikkapa aamukolmelta, ja hän tulee enempiä kyselemättä avuksesi. Ihmiset ovat laumaeläimiä ja jokainen meistä tarvitsee edes jonkinlaista kosketusta ulkomaailmaan, erityisesti vaikeina aikoina. Yleensä kriisit eivät tapahdu virka-aikana vaan illan hämärtyessä, kun yhteiskunta on menossa nukkumaan. Juuri noina hetkinä arvostaa erityisen paljon sitä omaa aamukolmen ystäväänsä (tai ystäviänsä jos on käynyt tuuri).

Oma kevääni meni, noh, vaiheittain. Kävin sekä äärimäisissä syvyyksissä että loisteliaissa korkeuksissa, eikä läheisilläni varmastikaan ollut helppoa. Opinnot ottivat osansa seilailusta ja nyt olen harjoittelussa korvaamassa väliin jääneitä viikkoja kesäloman sijaan. 

Hetkittäin mietin että miten ihmeessä kauhea seilaus tulisi ikinä päättymään ja olin enemmän eksynyt kuin humanisti luonnontieteiden laitoksella. Seilauksen tasaantuminen ei ollut helppoa mutta jos jotain tuosta kamalasta vaiheesta täytyy kultareunukseksi nostaa niin se että en ollut yksin. Sain aivan suunnattoman tuen, vaikka en varmastikaan ollut aina se mielekkäin autettava. Vaikka ajanjaksoittain vaadinkin valtavasti resursseja. 

Olen kiitollinen siitä että aamukolmen ystäväni jaksoivat. Että vaikka kuinka yritin työntää pois niin minun ei annettu tehdä sitä. Olen kiitollinen öistäni ilmapatjalla ja monesta muustakin. 

Mistä aamukolmen ystävät kaivavat energiansa? Miten he jaksavat kerrasta toiseen? 

Nyt kun takana on jo mukava aika tasapainoista ja tasaista arkea niin katson innolla käynnissä olevaan kesään ja niihin asioihin mitä se tuo mukanaan. Pian aloitan kesätyöt paikassa josta olen haaveillut jo yli vuoden. Vaihdan kaupukia hetkeksi ja avaan mielen uusille kokemuksille. Vaikka kesä alkoikin suru-uutisten siivittämänä niin uskon kuitenkin että tästä tulee hyvä kesä. Niin paljon hyvää on tuleva tapahtumaan. Niin paljon uutta on opittavana ja koettavana. 

Mutta ensin on suoritettava rästiin jääneet klinikkaviikot loppuun kunnialla ja päivstettävä juhannus.

Mukavaa keskikesän juhlaa!

IMG_9383.jpg

 

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli