Harmaa marraskuu
Kaverin kanssa leivottiin 10+-vuotiaan ystävyytemme kunniaksi enkelikakku vaahtokarkkikuorrutuksella
Elämä on jännää ja ennalta-arvaamatonta, ainakin kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Edellisestä päivityksestä on toki vierähtänyt jo muutama viikko mutta silti tapahtuneiden asioiden lista on pidempi kuin olettaa voisi.
Marraskuu mielletään usein harmaaksi ja tylsäksi kuukaudeksi. Semmoiseksi kylmäksi jolloin palelta ja masentaa. Pääni näki tässä hyvän tilaisuuden vitsailla ja pamahdin maniaan marraskuun kunniaksi. Sairaalareissuhan siitä tuli, mutta ilman täydellistä manian sammuttamista sillä vielä kotiuttamisenkin jälkeen oireilin vahvasti.
Rehellisesti sanottuna olen tällä hetkellä täysin kypsä sairauteeni ja voisin lahjoittaa sen ensimmäiselle vapaaehtoiselle sijaiskärsijälle. Niin paljon olen joutunut maksamaan sairaudestani eikä lähipiirinikään ole säästynyt sen roiskeilta. Mutta tämä ei kuulemma ole vaihtoehto joten porskuttelua on jatkettava.
Viime viikko oli tavallista vaikeampi suuren ahdistuksen ja muun oireilun kanssa. Siksi olenkin tavallista tyytyväisempi siihen että tänään on ollut hyvä päivä. Olen saanut opiskeltua pian olevaan OSCE:en, katsottua stand uppia netistä ja käytyä uimassa. Oli ihana kerrata neurologista tutkimusta mielessä kun uin. Illalla olisi luvassa luento kaksisuuntaisen kanssa elämisestä, siitä tulee mielenkiintoista kuunneltavaa.
Arvostan tämmöisiä rauhallisia päiviä jolloin saan tehtyä asioita. Nyt kun minulla ei ole mitään arkirutiineja onkin todella helppoa että päivästä tulee paha ja ahdistus valtaa mielen. Rutiinit ovat hyväksi jokaiselle meistä ja siksi toivonkin että löytäisin takaisin normaaliin keskivertoon arkielämään rutiineineen.
Mukavaa viikkoa ja muistakaa hemmotella mieltä!
