Päätin kirjoittaa Jickystä uuden arvostelun, koska se on ansainnut haistelunsa missä vain, milloin vain, ja sain taas tekosyyn tyhjentää ampullia. Kokeilemani pitoisuus on eau de toilette ja tietojeni mukaan sitä tavaraa, mitä nykyäänkin saa, ei vintagea.

Jicky on kieltämättä hiukan vanhahtava tuoksu. Vuosi 1889 Ranskassa oli tuoksumaailmaltaan kovin erilainen kuin nykypäivän Suomi, ja se tuoksahtaa Jickyssä, vaikka tuoksun reseptiä on kevennetty aikojen saatossa muuttuvien säännösten ja ehkä myös makujen mukaisiksi.

Nykypäivänä Jickyä mainostetaan etupäässä naisten tuoksuna, mutta kun se tuli markkinoille, se oli sekä naisten että miesten suosiossa, kuten myöhemmin luotu Mitsoukokin. Jos on kuitenkin tottunut ajattelemaan naisten tuoksuja etupäässä makeina ja/tai kukkaisina, Jicky voi olla vaikeasti lähestyttävä, ja tuoksuprofiilinsa perusteella voisi päätyä myös miesten hyllyyn vähemmän hienostuneissa myymälöissä. Yleensä se luokitellaan fougère-tuoksujen ryhmään, joka on edelleen leimallisesti maskuliininen, ja ensituoksu voi olla jopa luotaantyöntävän sääskimyrkkymäinen, kuten silloin, kun kirjoitin siitä ensi kerran.

Tällä haavaa vaikutelma on miedompi ja helpommin analysoitavissa, ja voin jopa kuvitella erottavani siitä joitain ainesosia. Bergamotti, jokin muu sitrus, ja aromaattisia yrttejä tiukkana kimppuna tuovat mieleen erittäin etäisesti klassiset colognet, mutta vain etäisesti, siitä pitää huolen vielä nykypäivänäkin paksuhko eläimellisyys (ennen vanhaan oikeaa sivettiä, nykyään synteettistä). Vanilja alkaa pikkuhiljaa kurkistella ja pehmentää seosta vasta noin puolen tunnin kuluttua. Vaikutelma on mausteinen vaniljaleivos, jonka lautaselle on eksynyt tuoretta rosmariinia. Hiukan hätkähdyttävä, mutta miellyttävä.

Eau de toilettena kokemus jää vähän vaisuksi (tai ehkä nyt on liian kylmä tai kuiva ilma?) ja ohueksi, ja tuntuu siltä, että enemmän saisi irti EdP:stä tai mieluiten parfum-versiosta. Jicky on kuitenkin tutustumisen arvoinen tuoksu vaikka siitä ei tykkäisikään, ja suhteellisen poikkeuksellinen nykymarkkinoilla: iästään huolimatta se myy edelleen; sillä ei ole flankereita; sitä ei pahemmin mainosteta. Kuvan autoilijatar oli ainoa nimenomaan Jickylle omistettu mainoskuva, jonka löysin googlettamalla. Nykyisessä sivetittömässä vähäkalorisessa muodossaankin se on yksi tuoksumaailman kulmakiviä, ikuinen ja iätön dandy joka hurmaa salongissa ja puutarhassa.

Kuvat: Fragrantica, Parfum de Pub.