12.7.2013 roosala

Like a gypsy I was born to roam, like a wanderer with no fixed abode

Ette usko. Aloin reilu viikko sitten yöllä kirjoittamaan blogiin, kunnes olohuoneessa alkoi puhelimen hälytyksen ääni kuulumaan. Kaverini Emilia oli jättänyt ”lenkkipuhelimensa” meille kun oli Helsingissä ja jostain syystä se alkoi huutamaan. Menin sammuttamaan sen ja palasin blogin pariin. Kohta sama alkoi taas. Menin ärsyyntyneenä, kiireessä olohuoneeseen ja TÖRMÄSIN KAAPPIIN niin että kulmani osui kaapin terävään kulmaan. Hirveä jomotus ja itku, pidin kättä siinä päällä kunnes alkoi tuntumaan oudolta – otin käden pois ja eiköhän ole käsi veressä, naama veressä, veret valuu pitkin kaulaa,…

En ole ikinä vuotanut niin paljon ja voi Jumala, miten säikähdin. Blogi tosiaan jäi sitten siihen ja tässä sitä taas ollaan. Draamat tosin nyt sikseen, nimittäin saatte pläjäyksen Instagramia meidän muuttoamme koskien! Muutetaan siis ihan vain kahden talon päähän, isompaan asuntoon. Emilia muuttaa meille myös, ainakin kesäksi.

Olemme rakastuneita tähän asuntoon, mutta hirveän pitkäaikainen tästä ei tule. Vuosi varmasti, mutta siitä eteenpäin ollaan jo toivottavasti jossain muualla, ihanassa paikassa.

Muuttolaatikkoa!

Uuden makuuhuoneen unelmaikkunaa unelmaikkunalaudan kera. Oli niin kaunista kun oli vielä tyhjillään.

Eräs yö päätin, että me raahaamme petauspatjan ja kynttilöitä asuntoon. Halusin nukkua yhden yön ainakin kun ei ollut vielä paljoa tavaraa. Se oli ihanaa.

Aamu.

Ilta-auringon fiilistelyä vanhan asunnon parvekkeelta.

Tyhjä ja rakas, vanha asunto.

Ilta ja kaupungin valoja vähän uudessa kodissa.

4th of July celebration – Miller oli muuten ihan kauheaa! En yleensäkään ole mikään hirveä kaljankittaaja, mutta ajattelin että josko nyt Amerikan kunniaksi. Ensi kerralla jotain muuta! Josko vaikka Boston Lageria, jota nytkin meinasin tämän sijasta ottaa.