Liikunta auttaa masennukseen. Jos pääsee liikkeelle

Liikunta ja ulkoilu auttavat masennukseen. Se on todettu monessa otteessa. Se lukee Käypä hoito suosituksessa. Siitä kirjoittaa vaikkapa Hesari. Mitä enemmän ja mitä kuormittavampaa liikuntaa harrastaa, sitä vähemmän on depression oireita. Liikunta auttaa yhtä hyvin kuin lääkkeet ja terapia.

Ongelma on vaan siinä, että masennukseen kuuluu kyvyttömyys saada mitään aikaiseksi. Jos liikunnan harrastaminen on luonnollinen osa elämää, niin ehkä se jatkuu helpommin myös masentuneena. Jos terveenäkin saa itseään vähän patistella lenkille, niin entä sitten masentuneena?

Minä en oppinut lapsena tai nuorena liikunnalliseksi, vaikka toki lapsena leikin ja nuorenakin vielä kuljin joka paikkaan fillarilla. Nuorena aikuisena olin patalaiska ja jossain vaiheessa pääsin lihomaankin. Myöhemmin aikuisena olen sitä sitten yrittänyt paikata. Hemmetin vaikeaa se on ollut. Mieluisin laji on juoksu. Ja niinä päivinä, kun on saanut itsensä aamulla lenkille, olo onkin parempi. Tämä lokakuinen pimeys ja sateet eivät yhtään helpota asiaa.

Sitä yrittää tasapainotella sen kanssa, että patistaa itseään ylös ja ulos, mutta toisaalta ei halua siitä jälleen yhtä asiaa, jossa voi tuntea olevansa totaalisen epäonnistunut. Yritän jotenkin saada itseni autopilotilla pukemaan lenkkikamppeet päälle ja avaamaan ulko-oven. Siitä eteenpäin on jo helpompaa.