Tekniikan vahinkolapsi

Vahingon kautta voittoon, nimittäin olin jo yhdessä yössä näköjään unohtanut kuinka tänne luodaan postaus..

Pienen otsasuonen sykkeen ja muutaman kirosanan jälkeen löysin tämän osion. 

Tänään on jo kello 12.16 mennessä kerennyt muutamat asiat vituttamaan. Näin nimittäin aivan hirveetä kurapaska unta ja vitutus siis oikeastaan alkoi heti herätessä kun joka paikkaa kolotti ja sen lisäks heti muistu mieleen toi unikin.

Unessa olin jossain jormantuutissa etsimässä kapakkaa, oli vapaapäivä ja kaljaa teki mieli. Mutta aina kun löysin baarin siitä helvetin pienestä metsäkylästä nii paikalliset ei päästänyt mua sisälle. Ne teki sellaisen ihmiskilven baarin ovien eteen ettei mulla ollut mitään mahiksia päästä sisälle. Heräsin kesken kaiken juuri kun olin ottamassa vauhtia juostakseni voimalla ihmisiä kohti, baarinkiilto silmissäni.

Heräsin herätyskellon pimputukseen. Mikä siinäkin on että vaikka kuinka usein vaihdat sitä ääntä nii se kyllä alkaa hyvin nopeasti vituttamaan.

Vitutti myös etten ollut ladannut illalla kahvinkeitintä valmiiksi, vaan jouduin alkaa keittämään kahvia heti kun nousin, oli karmea kusihätäkin mutta asiat tärkeysjärjestykseen; aamukahvi on tärkeämpää saada tulille kuin virtsarakon mahdollinen räjähtäminen.

Näiden jälkeen aamutoimet sujui kuin ei rasvattu mutta ihan ookoosti nitisemällä eteenpäin.

Tässä vaiheessa päivää on kyllä nälästä vitutuksen vallassa kun lounas jäi välistä. Niin sanottu ”nälkäkiukku”, on siinäki helvetti sana.