Liberaalit pilaavat avioliiton kauneuden

Jos tahtoo harrastaa nuorena tai vanhempanakin runsaasti irtoseksiä, niin mikäs siinä.

Jos tahtoo kokeilla nuorena tai vanhempanakin monia suhteita ja avoliittoa avoliiton perään, niin mikäs siinä.

Jos tahtoo rakentaa nuoruuden suhteeseen intohimon, keski-iän suhteeseen lapset ja vanhuuden suhteeseen ystävyyden, niin mikäs siinä.

Mutta jos avioliiton solmiessa varautuu eroon avioehdolla ja näkee eroamisen jo etukäteen yhtenä realistisena mahdollisuutena, niin miksi mennä naimisiin?

Miksi liberaalit tahtovat viedä avioliiton merkityksen uskovilta tai konservatiiveilta, joille avioliiton merkitys on enemmän kuin juhlat ja kokeileva järjestely yhteiselosta? Miksi ei voisi tyytyä avoliittoon? Halutessaan senkin alkamista voi juhlistaa. Senkin vuosipäiviä voi viettää. Senkin rakkautta voi vaalia ja ihailla.

Kartan mukaan avioliitto on kokonaisyhteiskunnallisena ilmiönä tullut tiensä päähän. Se ei enää ole elämän ainoa suhde, liitto, johon sitoudutaan muutenkin kuin vain vuorovaikutuksellisesti. Kun mies ja nainen astelevat alttarille, liitto on heille enää keskinäinen sopimus. Yhä harvemmalle se merkitsee lupausta suvulle ja yhteiskunnalle. Vielä harvemmat ajattelevat liitolle Jumalan siunauksen ja kokevat liittonsa pyhäksi. 

Avioliittoja solmitaan, koska nykyihmiset ovat tottuneet sekä syömään että säästämään kakun. He ovat ahneita, tahtovat leikitellä ajatuksella avioliiton arvosta, pysyvyydestä ja pyhyydestä, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita ryhtymään siihen, mitä avioliitto vaatii.

Ennen oli paremmin. Oli romanttisempaa ja sosiaalisempaa. Ei ollut ainoastaan hyviä bileitä, vaan vakaita päätöksiä ja moraalisia, yhteiskunnallisia ja suvullisia sitoumuksia: ”In vain have I struggled. It will not do. My feelings will not be repressed. You must allow me to tell you how ardently I admire and love you.”

suhteet rakkaus oma-elama uutiset-ja-yhteiskunta

Kaarina Hazard, Riku Rantala ja miesten ja naisten reaktiot

Joskus pidin Hazardista. Hän esitti oivaltavia näkemyksiä ja tulkintoja. Myöhemmin olen kokenut Hazardin elitistiksi, joka katsoo oikeudekseen solvata ihmisiä älyllisen naamion takaa. Kohteena ovat erityisesti miehet. Tony Halmetta parjaavasta jutusta lankesi huomautus Julkisen sanan neuvostolta. Hedbergin luonnehteminen pulleaksi pojaksi, jota kenenkään ei tarvitse haluta, herätti somenärää. Hazard on myös puhunut miesten kokemuksesta vähättelevään sävyyn mm. Ylen Pyöreässä pöydässä

Jos mies olisi kirjoittanut naisista Hazardin sävyin, someraivo olisi ollut moninkertainen. Tässä suhteessa miehet ja naiset eroavat toisistaan. Naisilla on tapana kuohua porukkana, vahvistaa viestiä, ladata siihen lisää tunnetta ja nähdä se yksiulotteisesti. Naisten kuohunta kestää kauemmin kuin miesten. Naiset yleistävät voimakkaammin kuin miehet. He myös uhriutuvat mielellään, erityisesti laumana.

Siksi naiset eivät ole uskottavia. Yhä useampi kokee naisten somekuohahdukset vähäarvoisina tunnereaktioina, joista puuttuu järki ja suhteellisuus. Kysymnys ei ole kuitenkaan suhtautumisesta naisiin sinänsä vaan suhtautumisesta naisten tyypilliseen reagointitapaan. Kun Riku Rantala vastasi Päivän Byrokraatin kirjoitukseen vahvalla tunteella, siis samalla tavalla kuin naiset, hän sai osakseen samanlaista arvostelua, jota naiset kuohunnassaan saavat.

Naisten tunnereaktioita selittänee heidän taipumuksensa pesiytyä kupliin, joissa heidän ei tarvitse kohdata erilaisuutta, minkä vuoksi se koetaan uhkana. Feministiset kuplat pyrkivät suojautumaan erilaisuudelta avoimesti. Niillä on oma käsitteistönsäkin, jolla miesten mielipiteet voidaan mitätöidä. Ne eivät suostu kohtaamaan itseään kritisoivia mielipiteitä.

Miehillä kuplaantuminen on heikompaa. Miesten käydessä tasa-arvokeskustelua mielipiteiden kirjo on laajempi kuin naisten keskustelussa. Siksi miehet myös oppivat sietämään erilaisuutta selvästi naisia paremmin.

Naisten ongelma on ahdasmielisyys, suvaitsemattomuus ja kyvyttömyys sietää erilaisuutta. Heidän kannattaisi hakeutua miehisille keskusteluareenoille. Niillä kieli voi olla rumaa ja asenteet ankaria, mutta toisaalta mielipiteiden kirjokin on runsas. 

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta