Äiti nauraa!

Jes, äiti nauraa!

Lause, joka tunkeutuu hitaasti harmaan verhon läpi suoraan sydämeen. Äiti nauraa! Asia, joka on niin ihmeellinen ja harvinainen, että se herättää pulppuavaa iloa, pienten käsien taputusta. Tuossa hetkessä äiti tajuaa, mistä on kyse. Asiat eivät ole olleet hyvin pitkään aikaan, mutta nyt ne ovat muuttumassa. Äiti kokee järkyttävää syyllisyyttä ja ahdistusta, mutta samaan aikaan valtavaa helpotusta. Äiti nauraa ja ihan vähän itkee. Kyyneleet ovat pieniä, pikkutaputtaja ei niitä hoksaa. Äiti nappaa syliinsä, rutistaa melkein liian lujaa.

Äiti päättää: tästä eteenpäin nauru ei enää katoa verhojen taakse, on aika päästää se vapaaksi.

//Millian