Tag: väsymys

Joitakin kuukausia sitten kirjoitin siitä, kuinka iloinen olen siitä, että minua pitkän ajan jälkeen taas naurattaa. Noina aikoina nauraminen ja hyvä olo tuntuivat suorastaan luksusgourmetille elämässä ja osasin toden teolla niitä arvostaa. Samaan tapaan ihan vain se, että hengitän ja olen kaiken päälle vielä kohtuullisen järjissäni ja terve, tuntuivat uskomattoman hienoilta asioilta. On kuitenkin ihmeellistä, […]

Elin kamalan pitkään aikaa, jossa joka ikinen ylimääräinen teko vastasi suoritusta, ponnistusta tai vuorikiipeilyä kivireppu selässä. Tuota ylimääräistä minulle oli kaikki työssäkäynnin ulkopuolella oleva. Toisin sanoen ylimääräistä oli siis koko muu elämä, ihan kaikki siinä. Työ oli jotain, mikä vain oli hoidettava vähäisten voimien rippeillä ja kaikki muu siinä sitten lopulta kärsi. Kotityöt, kaupassakäynnit, lasten […]

Eilisen jees voi yhtäkkiä muuttua tämän päivän blaahiksi. Vaikka sää on tänään ollut mitä mainioin ja aurinkoisin, minua on väsyttänyt. Yksikin huonosti nukuttu yö ja olen aivan remontissa. Nyt on juuri se fiilis, kun haluaisi käpertyä peittojen alle nukkumaan ja herätä seuraavan kerran vasta uuden päivän ollessa jo pitkällä. On se olo, kun ei kiinnostaisi […]

Minulla on tylsää. Kaipaan säpinää. Haluan toimintaa. Tahdon olla hyödyksi ja saada jotain aikaan. (!!!) Onko tämä merkki jostain? Onko tämä aavistus siitä, että olen selättämässä väsymyksen? Voisiko tämä olla ihan varovainen alku?  Nyt on kulunut kahdeksan kuukautta velloessa. Ymmärrän nyt alkukuukausien tuskailun ja tempoilun ja pyrkimyksen täyttää tyhjät päivät jollain edes vähän hyödyllisellä. Nyt […]

Hän näyttää ihan pieneltä enkeliltä nukkuessaan tyytyväinen uni-ilme kasvoillaan. Hänestä on ihanaa olla ihan lähekkäin, pesässä. Musiikki kuljettaa hänet mieluisaan paikkaan, hän laulaa koko ajan. Oman laulun voi tehdä mistä vain – siitä miltä kuulostaa isin askeleet rappukäytävässä tai lusikan kilahdus murokulhoa vasten. Mahdollisuuksia laulun aiheisiin on rajattomasti. Hän on taitava keittiöapulainen ja huolellinen vihannesten […]

Kulunut vuosi elämässäni on ollut kuin elokuva. Se vain on sisältänyt draamaakin enemmän juonenkäänteitä ja mustan absurdeja tilanteita. Suuren osan vuodesta minusta on tuntunut siltä, että katson omaa elämääni kuin vilisevää filmiä, jonka käänteissä koetan epätoivoisesti pysyä kärryillä. Tämä vuosi on tuonut tullessaan enemmän vastoinkäymisiä ja murhetta kuin olisin ikinä osannut arvata. Tämän vuoden aikana […]

Kirjoitin aiemmin siitä, miltä kova uupumus on minusta tuntunut pään sisällä ja kehossa. Se ei kuitenkaan riitä, että vähän väsyttää, vaan olotila alkaa pitkittyneenä haitata myös aivan tavallisia arkisia asioita. En tiedä muista kanssauupuneista, mutta minulle on tapahtunut muunmuassa seuraavia asioita: -Aamulla keittiönpöydälle on ilmestynyt auki levitetty Hesari ja kupillinen tuoretta kahvia, eikä minulla ole […]

Vesi valuu ikkunoita pitkin alas yksinäisinä pisaroina. Ulkona on mustaa ja pimeää, kaupungin valot koettavat valaista sateen läpi. Jostain kauempaa kuuluu ratikoiden kolahtelua. Olen oppinut, että marraskuu vetää minut aina alas, pakotta polvilleen. Tänä vuonna se tuntuu aiempaa raskaammalle, vaikka ei pitäisi. Minulla on toivomaani vapautta ja aikaa. Raskaimmat ajat ovat takanapäin ja elämääni on […]

Jos on todella väsynyt, toiselle on kovin vaikea selittää, miltä umpiväsynyt olotila oikeastaan tuntuu. Ja kun oikein väsyttää, ei kenellekään jaksa edes kertoa, koska ketään ei jaksa enää tavata. Omasta syvimmästä uupumuksestani on jo vähän aikaa, joten muistelua tämä vaatii nyt itseltänikin. Yritetään kuitenkin. En ihan vielä ole pystynyt unohtamaan, että voimakas väsymys tuntuu siltä […]