Aamulla 25.8.2020 Eduskuntatalon portailla oli näin hiljaista ja pysähtynyttä. Eduskuntatalon edessä olevaan portaikkoon sisältyy 46 askelmaa. Saman verran askelmia on myös Tuomiokirkon edessä olevissa portaissa.

Edellisen postauksen kuvassa esiintyvä Kirkkoparkin suunnannäyttäjä osoitti kohden aihepiiriä, johon voi sisältyä yllättävän paljon asiaa: jos haluaa rakentaa suht esteettömän talon, ja jossa mm. sisäänkäynti on maantasossa, millainen perustamisratkaisu taloon tällöin tulee?

Muistikuvat lapsuudenaikaisista rintamamiestaloista toivat mieleen ulkoportaat. Portaat olivat useimmiten jykevää tekoa, betoniakin, ja niihin saattoi sisältyä useita askelmia. Lämpiminä kesäiltoina portaat tarjosivat mukavan ajanviettopaikan ja päivisin tilaa pienten askareiden tekemiseen. Monikäyttöisyydestä huolimatta moniaskelmaiset portaat ulko-oven edessä eivät ole esteetön ratkaisu tämän päivän mittapuulla mitattuna.

Esteettömyysohjeet pyörähdysympyröineen eivät vaikuttaisi ottavan kantaa siihen, kuinka talo tulisi perustaa. Liekö syynä missä määrin se, että rakentamismääräykset voivat vaikeuttaa esteettömyyspyrkimysten toteuttamista. Tästä päättelin, ettei esteettömyys taida olla lain hyvästä tarkoituksesta huolimatta maan tapa ajatella ja toimia.

Toivomani perustusaihepiiriä esittävä poikkileikkauskuva löytyi onneksi tämän blogin yhteydestä. Kuvia ja vaiheita työn etenemisestä löytyy samasta blogista. Uutta oli myös se, kuinka pihakin kannattaa miettiä jo suunnitteluvaiheessa esteettömäksi.

***

Kerrostalon ikkunasta pihalle katsellessani talohaave ryhtyi etääntymään aikaisempaa kauemmaksi. Ikään kuin olisin pullahtanut talokuplan tai -sfäärin ulkopuolelle. Oliko kirjoittaminen sitten tehnyt  tehtävänsä, korona, nykyiset asumisolot vai johtuiko kokemus siitä, ettei omakotitalo ole enää kulttuurin piirissä se eniten ihailua herättävä asumisen muoto tänä päivänä, siihen en osaa vastata.

Elämä on yllätyksellistä ja elämäntilanne voi muuttua sellaiseksi, jossa talot ryhtyvät puhuttelemaan uudestaan. Talotoiveen tarkastelussa koin mielenkiintoisimmaksi prosessin siitä, millaisen talon maallikkona halusin suunnitella? Miksi valitsin sellaisia muotoja kuin valitsin? Niiden myötä muotoutui pari suunnitelmaa: yksitasoinen ratkaisu sekä erään rintamamiestalon mittoihin sovitettu hahmotelma.

Meemit (alkuperäisteorian mukaan rakennusten kaaret) saattoivat tehdä näkyväksi sitä puolta asiassa, jotka tavalla tai toisella liittyvät arvostuksiin ja ihailun kohteisiin. Omakotitaloissa niitä ei ole välttämättä helppo tunnistaa, koska yhtäältä rakentamisen määräykset määrittävät rakennuksen muotoja, mutta myös siksi, että arvostuksissa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Esimerkiksi 1990-luvulla moneen taloon rakennettiin olohuoneen kohdalle kulmikas erkkeri. Omissa suunnitelmissa erkkeri ei käynyt edes mielessä, saati julkisivuissa valkoisesta lohkotiilestä muuratut holvikaaret. Niin ne mielet muuttuvat. Jatkuuko talojen nykyinen pelkistetty ja linjakas tyyli tulevaisuudessa, se jää nähtäväksi: tässä tapauksessa kaaret, pylväät tms. ratkaisut voivat jäädä lähinnä julkisten rakennusten ominaisuuksiksi.

T. Jari