Kotivara sähkökatkon sattuessa

Viime aikoina on uutisoitu paljon tykkylumen aiheuttamista sähkökatkoksista Itä-Suomessa ja Kainuussa. Aihepiirin vakavuudesta huolimatta en kuitenkaan ole nähnyt johtavien poliitikkojen saati presidentin ottavan julkisuudessa kantaa aiheeseen; tapahtunut herätti pohtimaan hieman sitä, mikä merkitys sähköllä ja sen saatavuudella on nykykulttuurissa?

Sähkökatkoksia sivuttiin mm. viime kesänä julkaistussa uutisartikkelissa. Jo 48 tunnissa sähkökatkos voi lamaannuttaa arkielämän ja tehdä olemisesta varsin tukalaa niin veden, ravinnon kuin lämmön saannin kannalta. Epäsuotuisan elämäntilanteen helpottamiseksi neuvotaan perustamaan 72 tunnin kotivara, jolla tarkoitetaan kotona säilytettävää tietynlaista varmuusvarastoa, jonka turvin selviää ilman ulkopuolista apua poikkeusolosuhteissa: elintarvikkeita, hygieniatarvikkeita sekä muita välttämättömyystavaroita.

Olen peruskoulun kasvatti – koulutaipaleeni alkoi 1973. Kotivara tai sen kaltainen käsite jäi kouluajoilta mieleen, mutta sen syy ei ollut tykkylumen tai syöksyvirtausten aiheuttamat sähkökatkot, vaan ydinsota ja siihen liittyvältä laskeumalta suojautuminen. Kotivara-aihetta käsiteltiin muistaakseni erityisesti kansalaistaidon tunnilla, oppiaineessa, joka kuitenkin lakkautettiin 1980-luvulla. Samaan aikaan muistelen paikallislehdissä uutisoidun siitäkin, kuinka viimeisetkin syrjäkylät saatiin sähkön piiriin. Sähkö oli edistyksen mitta.

Puut kasvavat, uhkakuvat sekä selitysmallit muuttuvat*). Perinteisiä kansalaistaitoja häviävää ja uusia syntyy tilalle. Ilmiössä on jotakin samaa kuin modernissa älypuhelimessa. Jos et saa laitetta ladattua, äly häviää siitä muutamassa tunnissa. Aikoinaan maalla asuessa leivinuunin ja puuhellan lämmössä ei sähkökatko paljoa harmittanut tai ainakaan se ei vaikuttanut 10-vuotiaan elämäntilanteeseen merkittävästi. Näin tapahtui lähinnä siinä tapauksessa, jos televisiosta tuli samaan aikaan jotakin jännittävää, esimerkiksi Avaruusasema Alfa.

Avaruusasemaan ja vanhan ajan asumismuotoihin voi hyvinkin sisältyä jotakin yhteistä. Talon suunnittelussa kannattaa huomioida se, miten rakennus toimii muuttuneissa olosuhteissa itsenäisenä yksikkönä? Saadaan riittävästi lämpöä sekä vettä, ja voidaan valmistaa muutakin evästä kuin purkkiaterioita. Myös jätehuollon kannattaisi toimia.

Saatetaan lähestyä luonnonmukaisen ja/tai ekologisen talon periaatteita.

T. Jari

*) Tänään uutisoitiin Kainuun sähkökriisistä seuraavasti: On ollut strateginen päätös, ettei kiukuteta maanomistajia ottamalla liian rankasti puita pois.