Tekijänoikeuskysymyksiä

Kulttuurin piirissä toistuvien piirteiden ja ilmiöiden jäljittely johti uusien sanojen äärelle, jotka liittyvät tavalla tai toisella kopioitumiseen ja sen suhteesta  alkuperäiseen* ja aitoon**. Kyse on  yhtäältä sanojen merkityksistä, mutta tietyissä tilanteissa myös tekijänoikeuksista.

Tekijänoikeus-aihepiiriin vaikuttaisi liittyvän paljon käsitteitä, oma lainsäädäntönsäkin. Rajanvedot eivät välttämättä ole yksinkertaisia. Aiheen käsittelyä ei helpota sekään, että nykyiseen meemi-aihepiiriin kokonaisuutena voi sisältyä osa-alueita, joissa tekijänoikeudet saattavat olla epäselviä. Etenkin tilanteissa, joissa julkaistua ideaa on kehitetty eteenpäin lukuisten tekijöiden voimin.

Alkuperäisteoriassa meemi tarkoittaa kopioitujaa, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea (Dawkins 1976; 1993). Tältä pohjalta katsottuna ajattelen meemin olevan suht neutraali käsite ja ennen kaikkea työkalu, jonka avulla voidaan pyrkiä tutkimaan ideoiden välittymistä kulttuurissa – talonsuunnittelun viitekehyksessä yhtenä pyrkimyksenä voi olla oman unelmatalon keskeisten ideoiden löytäminen.

Taannoisen pohjapiirroksen tiettyjen ideoiden kohdalla olin viitannut erääseen arkkitehtuuri-aiheiseen kirjaan –  päätin vielä kysyä talon suunnitelleelta yritykseltä, voiko pohjapiirroksessa sovellettuja ideoita esittää blogissa? Tämä sopi heille.

Pohjapiirroksessa lainattu idea perustuu tietynlaiseen aula-ajatukseen, josta seuraa omanlainen huonejärjestys. Osa toiminnoista on kuitenkin järjestetty eri tavoin ja niiden vaatimia tiloja on laajennettu tai muutettu verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Tässä tapauksessa ei voitane puhua enää kopiosta*** saati replikasta****. Viimeksi mainittua termiä käytetään usein autojen ja aseiden kopioista. Pienen selailun jälkeen löytyi viitteitä siitäkin, että kyseistä termiä voidaan käyttää talojenkin kohdalla, jolloin kyseessä vaikuttaisi olevan kopio aikaisemmin rakennetusta talosta. Esimerkiksi tuhoutuneen talon uudelleen rakentamisen yhteydessä replikan voisi ajatella olevan hyödyllinen termi, etenkin jos samalle paikalle rakennetaan vastaavanlainen rakennus kuin millainen siinä oli aikaisemminkin.

Ymmärtääkseni replikassa oleellista on se, että kopio vastaa teoksen alkuperäistä ideaa, mutta sen tekijä voi olla toinen kuin alkuperäisellä teoksella. Muitakin eroja voi olla: esimerkiksi autoissa tietyt ratkaisut voivat olla moderneja. Saatan vielä palata aiheen pariin. Tekijyys vaikuttaisi nykykulttuurissa olevan niin keskeistä, että merkitykset muuttuvat jopa itsestään.

T. Jari

alkuperäinen* 1. jssak alun perin ollut t. oleva, jhk alun perin kuulunut t. kuuluva, sellainen kuin jk on alun perin ollut; aito, oikea, originaalinen. Maan alkuperäinen väestö. Alkuperäinen ja kasvanut pääoma. Alkuperäinen teos ja jäljennös. 2. itsenäinen, omintakeinen. Alkuperäinen luova kyky. Alkuperäisen raikas maalaus.

Aito** oikea, väärentämätön, autenttinen, todellinen, puhdas.

kopio*** jäljennös, jäljenne; us. = valokopio.

replika**** vars. aseen t. auton kopio.

Lähteet:

Dawkins R. The Selfish Gene. Oxford University Press, Oxford 1976.
Dawkins R. Geenin itsekkyys. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993.