Mielikuva sisustuksesta

Sisustuksen sommitelma 28.7.2019

Tiettyyn muotoon jäsennetyt suorat viivat ja niiden rajaamat alueet saivat sisälleen uusia muotoja, elementtejä ja merkityksiä. Tässä yhteydessä puhuttaneen usein sisustamisesta, mutta mitä sisustamisella oikein tarkoitetaan, sitä koetan avata seuraavassa. Koetin etsiä sisustusaiheisilta sivustoilta sisustus-sanalle määritelmää, mutta sellaista ei helpolla löytynyt; usein sisustus liittyi jo  toteutettuihin ratkaisuihin ja niiden esittämiseen ja kuvailuun.

Käsite ei välttämättä ole helposti määriteltävissä lyhyesti. Käyttämäni sanakirja antaa sisustamiselle seuraavanlaisen määritelmän:

1. sisustaminen. Kodin sisustus vaatii aikaa.
2. huoneen, huoneiston tm. tilan kalusteet, tekstiilit, taulut yms. (suunniteltuna, paikoilleen järjestettynä) kokonaisuutena. Sisustus on uusittu.
3. rak. vrt. sisustustyö.

Vastaavasti verbi sisustaa avautuu näin:

1. kalustaa ja varustaa huone, huoneisto tm. tila käyttökuntoon. Kodin sisustaminen. Antiikkihuonekaluilla sisustettu huoneisto. Alakerta sisustettiin toimistotilaksi. Matkailuautoksi sisustettu vanha bussi.
2. peittää, vuorata t. pehmustaa jnk esineen sisäpinta jllak. Sisustaa rasia kankaalla.

Kodin sisustaminen vaatii aikaa. Miten ja mihin paikkaan sijoitetaan kalusteet, tekstiilit, taulut ja muut sadat, jopa tuhannet tavarat? Miten ratkaisusta saadaan toimiva?  Sisustusta ei todennäköisesti ole hankittu kerralla, vaan esineet ja erilaiset tavarat ovat kertyneet koteihin matkan varrelta vähitellen. Joskus tavaroita peritään. Miten eri aikakausilta peräisin olevat esineet näyttävät ja vuorovaikuttavat yhdessä? Omat kysymykset liittyvät siihen, millaisen kokonaisuuden valo ja valaistus, värit ja materiaalit muodostavat vuodenkierron eri vaiheissa? Miten aineettomat arvot, vaikkapa arvokkuus, käytännöllisyys, viihtyisyys, luodaan sisustuksella?

Meemien koostumukseen liittyvien kysymysten tavoin käsillä on jälleen paljon kysymyksiä. Meemi-näkökulman valossa sisustaminen voisi liittyä ideoiden ja ajatusten sommitteluun ja toteutukseen sisätiloissa. Kun  meemi-näkökulma painottaa ideoiden jäljittelyä, yksi periaatteellinen kysymys on se, halutaanko jäljitellä aikaisempia ratkaisuja kuinka paljon vai luoda uusi ja yksilöllinen ratkaisu?

Siihen minulla ei kuitenkaan ole vastausta esittää, miksi jostakin sisustusratkaisusta  tulee suosittu? Todennäköisesti suosituimmissa ratkaisussa yhdistyvät monet eri tekijät samanaikaisesti, toisin sanoen kokonaisuus puhuttelee tavalla tai toisella useimpia. Muutama vuosi sitten tutustuin kirjaan (Shifman 2014), jossa käsiteltiin tuon ajan tunnetuimpien ja suosituimpien internetmeemien olemusta. Vaikka sisustaminen ja internetmeemit eivät välttämättä liity toisiinsa, niillä voi olla jotakin yhteistä. Shifman korostaa Dawkinsin meemin määritelmään sisältyvää matkimisen ideaa, josta hän erottaa kolme ulottuvuutta, joita voidaan jäljitellä. Shifmanin mukaan ulottuvuuksia ovat viestin sisältö (content) ideoineen ja ajatuksineen, viestin eri aisteille avautuva muoto (form) sekä viestiin sisältyvä lähestymistapa tai asenne (stance). Viimeksi mainittuun sisältyvät niin osallistumisen rakenteet, viestin tyyliin ja tunnelmaan liittyvät kysymykset kuin kommunikatiiviset toiminnot.

Pidän mahdollisena, että tunnelmaan liittyvät kysymykset voivat olla sisustuksien jäljittelyssä etusijalla: todennäköisesti niitä kuvia ja ideoita sisustusratkaisuissa jäljitellään, joissa viihtyy parhaiten. Tuntee olonsa miellyttäväksi, mukavaksi, kotoiseksi. Kulttuurin tasolla sisustuksen mielikuvat ja ideat voivat kuitenkin poiketa edellä sanotusta. Tilojen sisustuksissa käytetään usein tiettyjä design-tuotteita, klassikoja, väri- ja valomaailmaa sekä todennäköisesti haetaan tietynlaista avaruuden tuntua.

T. Jari

Shifman, L. Memes in Digital Culture. Cambridge, MA: The MIT Press, 2014.