Fanit tuulettavat

Olen vuosien ajan seurannut englantilaista realitysarjaa Wheeler Dealersia, jossa hankitaan kunnostusta kaipaavia klassikkoautoja (iconic* cars), ja jotka kunnostuksen jälkeen pyritään myymään voitolla eteenpäin.

Remonttiohjelmat ovat nekin suosittuja ohjelmia, ja niissäkin yhtenä pyrkimyksenä voi olla talon tai huoneiston arvon nostaminen ennen myyntiä. Toisaalta remontilla voidaan pyrkiä kohentamaan elämäntilannetta, asumisviihtyisyyttä tms., esimerkiksi päivittämään talon tekniikkaa. Pyrkimykset voivat  olla osin yhteisiä autojen kunnostuksen kanssa.

Toisin kuin auto, talo on pääsääntöisesti sidottu perustusten välityksellä paikkaan. Vapaus on toisenlaista kuin auton kohdalla, jolla voi vaihtaa maisemaa sujuvasti.  Nykyään näkee juttuja pyörien päälle toteutetuista taloratkaisuista, jolloin edellä kuvatut rajat määrittyvät uudella tavalla.

Tekniikka on ihmeellistä. Niin autoissa kuin taloissa yksi tarkastelun taso on niiden vuosimalli/rakennusvuosi. Molemmissa tapauksissa lienee myös niin, että uusin malli on vanhempaa mallia kalliimpi. Ehkä syynä on paremmuus, kustannusten nousu, uudenlaiset ratkaisut, uutuus ylipäätään. Toisaalta vaikuttaisi olevan niin, että uusimmat automallit yhtäältä poikkeat meemeiltään vanhemmista, mutta samaan aikaan tietyt piirteet pyritään säilyttämään. Sen sijaan talomallistosta voi valita uudeksi talokseen klassikon, mutta tilanne on toinen autojen kohdalla. Klassikkoautot joudutaan kunnostamaan uutta vastaaviksi.

Ideoissa kiinnostavaa on niiden siirtyminen ajan suhteen. Talot välittävät paikallaan julkisivujaan ja siihen valittuja ideoita ja meemejä suht kauan; vuosikymmeniä, jopa pari sataa vuottakin. Hyvin ylläpidetty auto kestää sekin helposti vuosikymmeniä. Erään uutisen mukaan myydyin automerkki vuoteen 2018 mennessä oli Toyota Corolla – Volkswagen Kupla löytyi sijalta neljä ja Lada 2101 sijalta 5.

Näihin merkkeihin sisältyvät todennäköisesti omat kulttuurisidonnaiset meeminsä, joiden myötä merkit ovat tulleet suosituiksi. Talo kohdalla malleista ja merkeistä ei niin helposti puhuta. Tyyppitalon käsite on meemi-näkökulman valossa kuitenkin erityinen: tyyppitalo eroaa muusta vastaavasta talosta niin, että se on alun perin suunniteltu monistettavaksi.

Monistettavuus on kiehtova ja monimerkityksinen ajatus. Oman kokemuksen mukaan vaikuttaisi kuitenkin siltä, ettei monistettavuutta kulttuurin piirissä välttämättä ihailla: näin siitäkin huolimatta että monistuskoneet ovat käyneet vuosikymmenet kuumina. Vaikka kopioissa on hyödyllinen ulottuvuutensa, niistä saattaa puuttua jotakin. Kyse voi olla merkityksellisyydestä, jolle vastaavasti  inhimillinen tajunta  perustuu.

T. Jari

* iconic, käännetty ikoninen;  kuvamainen, kuvasymbolin kaltainen; idolina pidettävä. Ohjelman perusteella on itselle muodostunut sellainen käsitys kyseisen termin käytöstä, että ohjelmaan kunnostetuiksi valituilla automerkeillä tulee olla oma fanikuntansa, ts. kyseistä merkkiä ihaillaan. Fan on myös tuuletin – fanit tuulettavat.

Kulttuuri Mieli

Häitä ja romantiikkaa

Matkalla, Halosenniemi 28.8.2019.

Mustan julkisivun pohdinta vei matkalle Halosenniemeen, joka on Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen* ateljeekoti Tuusulanjärven rannalla. Sen esikuvana sanotaan olleen Visavuori, mutta myös Axel Gallénin Kalela. Itseä ryhtyi kiinnostamaan sivustolla mainittu ajatus siitä, kuinka edellä mainitut taiteilijakodit ovat poikenneet merkittävästi sekä vanhemmasta että samanaikaisesta puu- ja huvila-arkkitehtuurista. Niiden suunnittelussa sanotaan hyödynnetyn omaperäisellä tavalla kansanomaista rakentamista, mutta niissä oli nähtävissä myös ulkomaisia vaikutteita.

Meemi-näkökulman valossa kiinnostavaa on se, miten vaikutteet kytkeytyvät toisiinsa? Talon suunnittelussa juuri tämä ilmiö saattaisi selittää pitkälti sen, miksi rakennusten julkisivuista, ehkä rakennuksista kokonaisuudessaan, tulee tietynlaisia ja ne saavat omaleimaisen** luonteen. Omaleimaisuus voi olla tärkeä termi eri yhteyksissä; sen voisi ajatella olevan niin identiteetin, kielen, kulttuurin, paikan hengen kuin ihmisenä olon peruskäsitteitä. Yhtenäiskulttuurin käsitteellä taas tarkoitetaan jonkin alueen tai aikakauden kulttuuria, jonka keskeiset arvot, ihanteet yms. ovat yhteiset kaikilla elämän osa-alueilla.

Vuoden 2018 alkupuolella hieman yli puolet suomalaisista asuisi mieluiten omakotitalossa, jos siihen olisi mahdollisuus. Yhtenäiskulttuurin näkökulmasta ja kyseisen tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että vielä toistaiseksi omakotitalo houkuttelee valtaosaa väestöstä, vaikka merkittävä osa väestä haluaa asua kerrostaloissa lähellä keskustaa. Tutkimus tuo esille myös sen, kuinka erityisesti ikääntyvät ihmiset haluavat kaupunkeihin palveluiden ja julkisten liikenneyhteyksien äärelle. Vanhemmiten ei enää jakseta innostua lumitöiden, haravoinnin ja halonhakkuun kaltaisista huoltotöistä, joita omakotiasumiseen liittyy.

Yhtäältä ymmärrän edellä sanottua hyvin. Toisaalta ehkä juuri tämän takia haave omasta talosta siintelee vielä mielessä.

Aiheeseen tutustumisen myötä kävi ilmi myös se, miten hääasuissa on tapahtunut muodonmuutosta värien suhteen. 1800-luvulla morsiuspuku oli tavallisen kansan keskuudessa väriltään musta. Artikkelin mukaan musta värinä oli käytännön sanelemaa, sillä kankaat olivat kalliita eikä tavallisilla ihmisillä ollut varaa hankkia useaa juhlapukua. Yhtä juhlapukua pidettiin niin pitkään kuin se mahtui päälle ja sen jälkeen se saatettiin antaa perinnöksi tyttärelle. Vaatteet tehtiin kestämään aikaa.

Tästä syntyi ajatus siitä, kuinka musta saattaisi kestää aikaa paremmin kuin jokin muu väri.

T. Jari

 

*kansallisuusaatteen innoittama, kansallisia aiheita suosiva romanttinen taidesuunta.

*omaperäinen, yksilöllinen, persoonallinen, jäljittelemätön.

 

 

Kulttuuri Museot ja näyttelyt Tapahtumat ja juhlat