Pohdintaa luonnonmukaisesta rakentamisesta

Aurausautot herättivät aamuun. Talvi oli saapunut, ainakin vähäksi aikaa. Muistelin erästä vanhempaa blogipostausta moderneista tyyppi-ja rintamamiestaloista, joita kehitettiin Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella kymmenkunta vuotta sitten.

Kyseessä olivat ns. K3-talot, joilla tavoiteltiin kestävää ja laadukasta rakentamista pyrkimyksenä uudistaa kansallista pientalorakentamista. K3 tarkoitti Kaunista, Kestävää ja Kohtuuhintaista. Taloihin suunniteltiin painovoimainen ilmanvaihto ja ulkovaipan rakenteet oli tarkoitus toteuttaa ilman muovista höyrynsulkua. Päästövähennyksiä tavoiteltiin lämmitystapavalinnoilla, minimoimalla sähkölaitteiden määrä ja suosimalla vähäpäästöisiä ja uusiutuvia materiaaleja. Suunnitelmien valmistuttua talojen sanottiin täyttävän vuonna 2012 voimaan astuneet energiatehokkuusmääräykset.

Betonilattian kuivumista käsittelevän postauksen jälkimainingeissa K3-talot nousivat esiin uudemman kerran. Löytyi artikkeli, jossa epäiltiin puutalojen edullisuutta, rakennusfysikaalista toimivuutta sekä kestävyyttä.  Epäily kohtuuhintaosuuden saavuttamisesta kohdistui erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon kulverttirakenteisiin ja kanavistoihin. Kulvertti tarkoittanee tässä yhteydessä kammiota (ks. aihetta käsittelevä artikkeli). Kulttuurirahaston päätös rajata uusi talomalli höyrynsuluttomaksi ja ilman koneellista ilmanvaihtoa on riskialtis. Betonirakenteisena toteutettuna höyrynsuluttomuus on mahdollista kiertää, riskitasoa kuitenkaan nostamatta.  

Luonnonmukaisuus ja sen merkitys kulttuurin piirissä voi hyvinkin olla rintamalinjoja luova käsite. Kovimmat väännöt käytäneen niillä foorumeilla, joissa kilpaillaan siitä, kenen tuote on luonnonmukaisin? Astetta luonnonmukaisempi voi olla hyvä myyntivaltti, kun tuotteita vertaillaan rinnakkain.

Sanan luonnonmukainen* määritelmä antaa mahdollisuuden tulkita sitä eri tavoin. Luonnonmukaisessa rakentamisessa voisi merkityksen perusteella olla kyse rakentamisesta, joka turmelee luontoa mahdollisimman vähän ja soveltuu ihmiselle. Luonnonmukaisista rakentamismateriaaleista on kerätty tietoa mm. ProNatMat-projektin kuluessa ja johon itsekin osallistuin prosessin loppuseminaarissa Tallinnassa. Loppuraportin ”Promoting natural materials” voi ladata mm. tältä sivustolta ilmaiseksi.

Luonnonmukaisessa rakentamisessa koen tällä hetkellä tärkeimmäksi termiksi sopusoinnun. Missä määrin kyse sitten on rakennusmateriaaleista, talon koneista ja laitteista, talon lämmitysratkaisusta, käyttöveden hankinnasta ja jätevesien käsittelystä tai keskusteluista itsensä kanssa, siinä riittää mietittävää. Luonnonmukaisessa rakentamisessa kyseeseen voisi tulla laaja-alainen elämäntilanteen kokonaisratkaisu, jossa riitasoinnut eri osatekijöiden välillä eivät huononna elämäntilannetta liiaksi.

T. Jari

* luonnonmukainen
1. luontoon kuuluva, siihen soveltuva, sitä turmelematon, sitä mukaileva; luonnollinen. Luonnonmukaiset elintavat.
2. elintarvikkeisiin tms. liittyvissä yhteyksissä. Luonnonmukainen maataloustuotanto luonnonmukainen viljely ja luonnonmukainen eläintuotanto. Luonnonmukainen viljely, eläintuotanto kiertoon perustuva, valvottu viljely, jossa ei käytetä väkilannoitteita eikä kem. torjunta-aineita; valvottu tuotanto, jossa (koti)eläimiä mm. ruokitaan em. tavalla tuotetulla rehulla. Luonnonmukainen elintarviketuotanto sellaisten elintarvikkeiden tuotanto, jotka t. joiden raaka-aineet on tuotettu luonnonmukaisen viljelyn ja luonnonmukaisen eläintuotannon periaatteiden mukaisesti. 

Kulttuuri Mieli Uutiset ja yhteiskunta

Asumisen tasoista

Usein kuulee puhuttava asumisen tasosta, mutta mitä sillä tarkoitetaan, tähän aihepiiriin koetan paneutua seuraavassa. Lähden liikkeelle perustason käsitteestä. Parin vuoden takaisessa artikkelissa kysyttiin termi tarkoitusta? Voidaanko asunto palauttaa remontin yhteydessä perustasoon ja mitkä asiat siihen vaikuttavat?

Artikkelissa tuodaan esille se, kuinka asunnon remontissa palautettavan perustason määrittelevät ensinnäkin yhtiöjärjestys, taloyhtiössä sovitut periaatteet sekä järkevä kiinteistönpito. Lisäksi perustasoa määrittää hyvä rakennustapa. Se tarkoittaa, että korjauksessa on käytettävä aina nykymääräysten mukaisia työtapoja ja materiaaleja. Toisin sanoen 1940-luvulla valmistuneen talon kylpyhuonetta ei korjata rakennuksen valmistumisen aikaiseen asuun vaan nykyisin hyväksyttyyn perustasoon.

Tässä lähestymistavassa vaikuttaisi kyse olevan yhtäältä suhteesta aikaan, yhtäältä nykyaikaan, mutta ehkä vielä johonkin muuhunkin käsitteeseen, jonka toivon selkiytyvän kirjoittamisen edetessä.

Asumisen perustaso löytynee rakennuksen rakennusvuodesta ja sen alkuperäisistä rakenneratkaisuista. Oma mielenkiintoinen aihepiiri on mielestäni siinä, miten asunto on aikanaan ajateltu? Onko se ollut moderni vai silloisen perustason mukainen? Aihepiiri kiinnostaa itseä senkin takia, sillä taloyhtiö jossa asun, on menossa jollakin viiveellä remonttiin. 70-luvun alussa rakennettua kerrostaloa tuskin palautetaan perustasoon, mutta eipä sitä välttämättä muuteta premium-tasoonkaan.

Kylpyhuoneen kaakelit, vedeneristeet ja putket uusitaan. 1990-luvun alun peruskorjauksessa asennettu vaaleansininen laatan sävy saatetaan korvata valkoisella, osin harmaalla laatalla. Tämän hetkiset laminaatit poistetaan ja tilalle tullee muovimattoa tai miksi sitä nykyään kutsutaankin. Keittiön koneet ja kaapit uusitaan, samoin kuin sähköt sekä ikkunat ja ovet.

Mikäpä tässä olisi ollessa ja elellessä. Sade ropisee ikkunaan. Ajatella, on tammikuun puoliväli. Elintaso on monella noussut, mutta ilmasto-olot ovat samanaikaisesti lämmenneet. Kannattaako talon suunnitteluun ylipäätään käyttää enää aikaa  ja energiaa, sitä huomaan aika ajoin miettiväni? Ehkä juuri tämän takia asiaan kannattaa vielä paneutua.

T. Jari

Kulttuuri Mieli