Talotoiveen pohdinta vei eräälle sivustolle, jolla  mainittiin sanat modernismi, Palm Springs ja sen talot. Mielenkiinnosta ryhdyin selailemaan talokuvia ja videoita, joita oli runsaasti tarjolla. Matkakertomuksia löytyi myös suomeksi, joista saattoi nähdä maisemia ja taloja.

Palm Springsin yksi tunnetuimmista taloista kuului laulaja ja elokuvanäyttelijä Frank Sinatralle. Pikaisella silmäyksellä Sinatran talo vaikuttaa hyvinkin nykyaikaiselta, vaikka artikkelissa mainitaan Sinatran tilanneen talon perheelleen turvapaikaksi vuonna 1947.

Turvapaikka aavikolla herätti monenlaisia mietteitä kuuluisuuden ja menestyksen merkityksestä ihmisen elämässä: miten suosituimmuus voi muodostua ihmisen elämäntilannetta muokkaavaksi, jopa kontrolloivaksi tekijäksi. Seuraamisella päädyin Sinatran ohella Marilyn Monroen, Dean Martinin ja monen muun edesmenneen kuuluisuuden pihaan. Miksi kuuluisuuksien elämäntilannetta seurataan jopa vuosikymmeniä kuoleman jälkeen, siihen vastaaminen ei välttämättä ole helppoa. Jonkinlaisesta kulttuurisesta muistista siinä vaikuttaisi olevan kyse, jonka myötävaikutuksella syntyy omanlaisia rakenteita, esimerkiksi museoita tai vastaavanlaisia merkityksellisiä paikkoja.

Meemi- ja talokontekstissa aihepiirissä kiinnostavaa voisi yhtäältä olla se, kuinka ideat siirtyvät yli sukupolvien, yhtäältä myös se, kuinka kuuluisuus muuttaa arkista elämäntilannetta toiseksi. Suosituimmuus ja kuuluisuus voivat tarjota perspektiivin ohella todellisuuteen sfäärin kaltaisen tilan (puhekielen sana kupla kuvannee tätä hyvin), johon pääsyn, kytkeytymisen tai jopa joutumisen voisi ajatella muuttavan kokemusta toiseksi. Suosituimmuuden yhteydessä käytetty sana tähti ja eräät muut astronomian  alaan kuuluvat metaforat saattavat olla hyödyllisiä ilmiön luonteen ymmärtämisessä – tähdet voivat säteillä energiaa, loistaa kirkkaana, jolloin se voi inspiroida kokijaa myönteisellä tavalla.

Sekä tähtiä että aavikoita on erilaisia. Palm Springsissä tyypillisenä piirteenä on mm. se, ettei siellä sada lunta. Sademäärät ovat  muutenkin vähäiset ja auringonpaistetta saattaa riittää 354 päivänä vuodessa. Tämä saattaisi selittää osaltaan sitä, miksi talot ovat ulkomuodoltaan  sellaisia kuin ovat. Syvärunkoiset ja paljon kattopinta-alaa sisältävät talot voivat olla hyödyllisiä juuri tässä ilmanalassa. Tästä kertomuksesta löytyy maininta vielä siitä, kuinka teräksestä, lasista, puusta ja kivestä rakennetut aavikkoarkkitehtuuri-luomukset loivat tunteen ilmavista, avarista ja jopa osin ilmassa leijuvista taloista.

Vastaavanlaisten ideoiden kopioituminen maihin, joissa luonnon olosuhteet ovat kovin toisenlaiset, esimerkiksi sateisuuden luonteen ja määrän suhteen, ratkaisuissa voi ilmetä ongelmia. Meemi-näkökulman valossa olisi mielenkiintoista tietää, innoittivatko juuri Palm Springsin talot suomalaista tasakattorakentamista muutama vuosikymmen sitten?

Palm Springsin taloihin tutustumisen myötä vastaan tuli artikkeli, jossa luodaan astetta yksityiskohtaisempi kuva arkkitehtuurin kehityksen vaiheisiin 1800-luvun puolivälin jälkeen*, ja jossa Desert Midcentury Modernismilla on myös oma paikkansa. En ihmettelisi, jos aavikkomodernismi tai -arkkitehtuuri kiehtoo nykyihmistä kaiken kiireen keskellä, jopa Suomessakin. Tasakattoiset ratkaisut voivat tuntua pysäyttäviltä samalla tarjoten suojaa katseilta.

T. Jari

*Expressionism, Constructivism, Bauhaus, Functionalism, International, Desert Midcentury Modernism, Structuralism, Formalism, High-tech, Brutalism, Deconstructivism, Minimalism, De Stijl, Metabolism, Organic, Postmodernism, and Parametricism.