Perusneliö hakusessa

Aikaisemmin tehty rajaus keskittyä talon suunnittelussa yksikerroksisiin taloihin toi ajatukset nykyiseen asuntoon ja sen ideoihin. Yksiössä on neliöitä vajaa 30 ja siihen on suunniteltu 1970-luvun alkupuolella suht avarat tilat eri toiminnoille. Hahmottelin tilan nyt ensimmäistä kertaa piirtämällä ja  sen myötä syntyi vaikutelma, kuinka tilaan olikin sovitettu kuusi aluetta. Miten pienessä asunnossa voi olla näin paljon tiloja, vaikka sitä kutsutaankin yksiöksi!

Meemi-viitekehyksessä ajatus on mielenkiintoinen. Mielletäänkö talo tai asunto yhdeksi meemiksi vai koostuuko se useammista meemeistä? Mistä meemit koostuvat? Tähän kysymykseen käsitteen kehittänyt Richard Dawkins (1976; 1993, 213) on vastannut näin: ”Mutta juuri tämä ei ole ilmeistä. Olen esittänyt, että sävelmä on meemi, mutta miten on sinfonian laita? Monestako meemistä se koostuu? Onko sen jokainen osa meemi, vai kukin tunnistettava melodia, vai tahti vai mikä?” Esimerkkeinä meemeistä Dawkins (1993, 210–219) luettelee sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot.

Avoimet kysymykset ovat herättäneet kritiikkiä mm. siitä, onko meemi lainkaan uusi käsite ja kuvataanko sen avulla vain entuudestaan tunnettua semioottista merkin käsitettä?  Edelleen Dawkins näki meemit geenien tavoin kopioitujina, mikä sekin on herättänyt kritiikkiä. Onko meemien kopioituminen tarpeeksi täydellistä, jotta olisi mitään hyötyä ajatella niiden olevan geenien kaltaisia? Vastaukset tähän kysymykseen voivat riippua osin kysymyksen taustalla vaikuttavasta ihmiskäsityksestä, osin siitä, millaisella ihmiskäsityksellä kysymykseen vastataan. Pohdinnoissani olen lähtenyt siitä, että meemi voisi yksinkertaisesti olla elämäntilanteen tietyssä hetkessä ilmenevä virike, jota halutaan kulttuurin piirissä jäljitellä, toistaa.  Alkuperäisajatuksen perusteella esimerkiksi talo ei olisi meemi, mutta sen sijaan niissä toistuvat piirteet olisivat meemejä.

Hyöty tai etu ovat käsitteitä, jotka liittyvät keskeisesti Dawkinsin meemiteoriaan.  Dawkins (1993, 2018) kysyy, onko jokin kulttuurin piirre kehittynyt sellaiseksi kuin se on yksinkertaisesti, koska siitä on sille etua? Edellä mainitut käsitteet ovat kuitenkin monimerkityksisiä; omissa pohdinnoissa meemi-näkökulma voi tarjota hyödyllisen työkalun, kun tutkitaan ilmiöiden kopioitumisen kehitystä kulttuurin piirissä. Kun tietynlaisia ratkaisuja halutaan, kiinnostavaa on tietää vaikuttimista ratkaisujen taustoilla. Eivät nykyiset saati vanhemmat talot ole sattumalta tehty sellaisiksi kuin ne ovat. Niissä yhdistyvät erilaiset virikkeet.

Perusneliön käsite oli itselle uusi tuttavuus. Se tunnetaan niin himmeleiden valmistuksessa kuin virkkauksen piirissä. Molemmista löytyy hakukoneen avulla mielenkiintoisia sivustoja. Asuntojen myynnissä voi joskus kuulla puhuttavan myös perusneliöstä, mutta yhtälailla kylpyhuoneen laatoituksessa käytettävästä tietynmallisesta laatasta.

Virkkauksen aihepiiri herätti lopulta eniten kiinnostusta. Muistelen kouluaikaan virkanneeni tai kutoneeni  Äiti Teresalle villalangasta neliön, n. 18 cm x 18 cm, tilkkupeittoa varten. SPR:n sivuilla mainitaan, että tilkkupeittoja on valmistettu lapsille ja aikuisille lämmikkeeksi jo 30 vuoden ajan, mutta luulen tästä kuluneen jo yli 30 vuotta! Neliössä kiinnostavaa on mm. se, miten villalangasta virkattu kokonaisuus yhdistetään lopulta laajemmaksi kokonaisuudeksi, tilkkupeitoksi. Tässä tapauksessa kutsuisin villalankaneliötä meemiksi ja tilkkupeittoa meemien muodostamaksi kokonaisuudeksi.

Kouluaikana virkkaamani tilkkupeiton osa ei saanut täsmällistä muotoa. Perusneliö oli hakusessa. Tästä huolimatta ja ehkä juuri tästä syystä talon suunnittelun lähtökohdan voisi ajatella löytyvän juuri perusneliöstä. Sen koon määrittely ei ehkä ole se tärkein asia, vaan neliön toiminto, joka palvelee laajempaa kokonaisuutta. Toiveissa on, että perusneliöitä yhdistelemällä löytyy toiveiden talon muoto.

T. Jari

Lähteet:

Dawkins R. The Selfish Gene. Oxford University Press, Oxford 1976.
Dawkins R. Geenin itsekkyys. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *