Millainen sikiö Nänniniekka on?
Moni vanhempi sanoo, että lapsen temperamenttia voi ennakoida jo odotusaikana. Millaista vauvaa nämä viikot (nyt 36+1) on haudottu?
Geenit
Lapsemme geenit ovat pääosin pohjoissuomalaiset, tosin pässi vain samasta karsinasta nai -kansanviisaus on ollut mielessä ja geneettinen kartta onkin sokkeloinen sekoitus Oulun seutua, Kuusamoa, Kainuuta ja Keski-Pohjanmaata. Toki suomalaiskansalliset kansanterveydelliset vitsaukset ovat mukana cocktailissa.
Ulkonäöllisesti on mahdollista, että lapsi on äitinsä kaltainen olminvärinen karjakko. Nenä olisi tuolloin vahva, poskipäät korkeat ja kasvojen muoto melko miellyttävä. Suvussani on myös hyvin tummapiirteisiä ihmisiä, joten aivan varmaa eloveenaus ei tietenkään ole. Kaljuuntumisen riski on olemassa. Isänsä puolelta vauvalle on tilauksessa hiukan tavallista tummempaa pigmenttiä, lasimaista ja äärisuoraa tummanruskeaa tukkaa sekä pituutta laurimarkkastyyliin. Voi siis olla, että pientä perhettämme sulostuttaa pian hyvin tummapiirteinen eskimolapsi tai kultahapsinen, lähes kalju maalaisvauva.
Sekä isältään että äidiltään lapsonen voisi periä pohdiskelevan, maailmantuskalle alttiin luonteen. Todennäköisyyksien valossa lapsi olisi ehkä ennemminkin ekstrovertti, joukoissa viihtyvä papupata kuin hiljainen ja omissa oloissaan viihtyvä legoinsinööri. Sosiaalista älykkyyttä, oppimiskykyä ja uteliaisuutta (mikäli ne nyt liittyvät edes geeneihin) on tarjolla molemmilta puolilta.
Käyttäytyminen kohdussa
Nänniniekka on ollut vilkasliikkeinen pikku uimari koko sous vide –kypsennyksensä ajan. Hän aiheutti äidilleen runsain mitoin kuvotusta heti alkuviikoista lähtien ja vaati itsevarmasti hedelmäpommijogurttia ja kaurapuuroa alkuraskaudessa. Selvästi määrätietoinen kaveri siis. Tunsin ensimmäiset liikkeet noin viikolla 17 ja viikko viikolta ne muuttuivat selkeämmiksi. Heinäkuun lopussa aivomiehenikin havaitsi potkuja ja pyörähdyksiä vatsalta tunnustellen. Tällä hetkellä lapsi venyttää napaani säännöllisesti ja voin silloin tällöin ottaa häntä jalkapohjasta kiinni. Ufoa hommaa!
Lapsen unirytmi ei noudata toistaiseksi mitään selkeää rytmiä. Heräilen yöllä liikkeisiin: lapsi alkaa olla jo niin massiivinen paisti, että pelkkä kyljen kääntäminen saattaa aiheuttaa hiukan kivuliaita fiiliksiä. Pieni pyöriäinen siis valuu vähitellen eri puolelle kohtua, kun vaihdan itse asentoa. Silloin muksukin yleensä herää ja monottaa minua ystävällisesti kylkiluihin kuin muistuttaakseen olemassaolostaan ja kiittääkseen yöuniensa häirinnästä. Vilkkaimmillaan lapsi on kuitenkin aikaisin aamulla ja iltaisin.
On ehkä odotettavissa, että Nänniniekka on vaativa, liikkeestä ja toiminnasta pitävä lapsi, joka ei nuku öitään tyytyväisesti tuhisten.
Reagoiminen aistiärsykkeisiin
Vauvamme pitää musiikista. Hän on erityisen mieltynyt työväenlauluihin ja jostain syystä kerran laulamaamme Lippulauluun (ei oma suosikki…). Lisäksi muutama lastenlaulu saa aina aikaan janefondamaista jumppailua. Tutut kappaleet saavat usein lapsen liikkumaan, vaikka hän aiemmin olisi ollut tyystin rauhallinen.
Kosketus saa lapsen vakautumaan. Luulen, että hän tuntee usein käden vatsan päällä lämpönä (?), mikä rauhoittaa ja saa hänet kuulostelemaan tilannetta. Usein, kun tunnen potkuja ja tuleva isä ryntää osingoille, käsien lämpö lopettaa liikkeen. Jos harvoin olen huolissani liikkeistä, juon ison mukillisen jääkylmää vettä ja avantofiilis saa taas eloa päikkäreitään nauttivaan kalaihmiseen. Myös tietyt jooga-asanat villitsevät ipanan epäzeniläiseen moodiin.
Olisi hauskaa, jos tämä postaus leviäisi haastetyyppisesti muihinkin odotusblogeihin. Tartu siis haasteeseen, hyvä blogisisko, ja kerro postauksestasi alla kommenttiboksissa. Palataan tähän, kun vauva on sukeltanut synnytyskanavasta ja sen manuaali on luettu. Olinko oikeassa uumoiluineni?
Jos et halua tällä kertaa tarttua postausideaan, kerro ainakin, miten lapsen kohdunaikainen toiminta ennakoi maailmaantulon jälkeisiä tapoja.
(kuva: pixabay)