Miksi vauvalle kannattaa lukea runoja?

Luen hiirenkakankokoiselle lapselleni runoja. Hän kuuntelee, ääntelee mukana ja katselee kuvia. Miksi juuri runot?

Yhdessä lukeminen ja lukuesimerkin näyttäminen on vuorovaikutusta ja yhteistä oleilua parhaimmillaan. Vauvalle lukeminen kehittää äännetietoisuutta ja luo pohjan kielelliselle kehitykselle sekä myöhemmälle lukuharrastukselle. Ylen aamutelevisiossa vierailleen kognitiivisen psykologian tutkijan mukaan nimenomaan runot ovat vauvojen kehityksen kannalta hyödyllisiä. Tutkimuksissa on havaittu, että jo pienen vauvan aivoissa tapahtuu muutoksia, kun runon äänteellisten samankaltaisuuksien (riimit, assonanssi, alkusointu) jälkeen tuleekin jokin yllättävä kohta. Toisin sanoen vauva jollain tapaa havaitsee yllättävän sanan. Runot toimivat tutkimusten mukaan paremmin kuin laulut tai kertomakirjallisuus.

Meillä luetaan kyllä myös laadukasta proosaa, lehtiä ja vanhempien omakeksimiä juttuja kirjoista, joissa ei tekstiä olekaan. Muumi-pehmokirjassa kerrottiin eilen mm. siitä, kuinka hyvin vaaleaihoinen Muumipeikko sai auringossa melanooman.

Kuvassa on lempirunokirjamme, Laura Ruohosen Allakka pullakka. Kannattaa tarttua teokseen, jos se ei ole vielä tuttu! Playboy-henkinen koi, kissa anorakissa ja ruåttalainen rusina ovat tehneet syvän vaikutuksen haltioituneisiin lukijoihin ainakin meidän perheessä.

Onko lukijoilla kokemusta ohjatuista vauvasanataideryhmistä? Luetteko vauvoille ja taaperoille? Mitä? Miksi?