Vauvavuosi on rankka monesta syystä. Jos kyseessä on ensimmäinen lapsi, se tuo mukanaan täydellisen elämänmuutoksen ja siitä seuraavan kriisin, vastuun uudesta perheenjäsenestä ja yleensä myös univelkaa. Olen viime aikoina pohtinut paljon sitä, miksi itse koin aika täydellisen aallonpohjan, kun vauva oli n. yhdeksänkuinen. Pyrkimys jatkaa kuin aina ennenkin oli varmasti ykkössyy väsähtämiseen. Olin vuosien ajan […]

Lupasin jo hyvän aikaa sitten kirjoittaa reissustamme Reccoon, Genovan alueelle Ligurian maakunnassa Italiassa. V oli tuolloin kahdeksan kuukauden ikäinen. Olimme varanneet reissun lennot ja majoituksen jo keväällä ja varautuneet siihen mm. ottamalla V:lle tuhkarokkorokotuksen etukäteen elokuussa. Reissuun lähti kolme perhekunnallista ystävyksiä yhdellä taaperolla ja omalla jälkikasvullamme vahvistettuna. Kymmeneksi reissupäiväksi oli varattu suurehko kolmikerroksinen huvila Air […]

Mitä kuuluu vauvaperheen arkityömaalle? V täyttää jonkun ajan päästä 11 kuukautta. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että elämme hirvittävän vauvavuoden viimeisiä hetkiä. Mihin nämä kuukaudet ovat oikein valuneet? Tyyppi on toden totta muuttunut rakkaasta superrrakkaaksi, hellyyttäväksi pikku olennoksi, jolla on oma tahto, omat kiinnostuksenkohteet (kuten imurit) ja paljon taitoja, joita ei vielä pari kuukautta sitten ollut. Hän […]

V on käynyt Suomen ulkopuolella kahdesti nuoresta iästään huolimatta. Kävimme elokuussa ihanan ja onnistuneen autoreissun Saarenmaalla ja Muhulla Virossa ja nyt syyskuussa kauan suunnitellun ystäväreissun Italiassa. Oli muuten mahtavaa reissata mukavalla jengillä ja sesongin ulkopuolella, kun kerrankin oli siihen mahdollisuus. Omat lomanihan noudattelevat koulujen loma-aikoja, joten syyskuussa etelä-Eurooppaan reissaaminen oli siinäkin mielessä aivan uniikki kokemus. […]

Kirjoitin aiemmin viikolla synnytyspettymyksestä ja siitä, miten kehoahdistus vaikuttaa äitiyteeni ja jaksamiseeni tällä hetkellä. Teksti keräsi melko paljon kommentteja yleensä hiljaiseen boksiini. Sain paljon ihanaa, tsemppaavaa palautetta ja myös huolestuneita, lämpimiä neuvoja hakeutua nopeasti hoitoon lapseni ja avioliittoni pelastamiseksi. Jotta voitte vetää henkeä, kerron muutaman faktan tilanteesta: olen kunnossa, olen vain uupunut. Minulla on synnytystrauma, […]

Olen kuullut puhuttavan äidin kyllästymispisteestä, jonka jotkut saavuttavat, kun vauva on 8 – 10 kuukautta vanha. En tiedä, onko sen taustalla mitään universaalia, mutta mun elo- ja syyskuu ovat olleet melkoista surulaulua. Vauvan pahimmat uniongelmat (mitä nyt hampaiden tuloja ja muita tilapäisiä) ovat enimmäkseen takana päin ja saamme nukkua hiukan paremmin, mutta valtava uupumus vaivaa […]

Olemme äitien ja vauvojen joogatunnilla. Heti aluksi lapsi oppii viiden toisaalle katsomani sekunnin aikana avaamaan juomapulloni ja kaataa itsensä ja kamojemme päälle 0,8 litraa vettä. Meillä ei ole vaihtovaatteita. Haen rättejä ja pyyhin nolona lainehtivaa lattiaa. Muut sanovat AUUUUM. Lapsi haluaa kontata ympäriinsä. Hän koettaa kaataa takana olevan fläppitaulun. Hän yrittää pihistää vieressä olevan perheen […]

Kyllä, jälkeläinen tuli tehtyä ja sen päätöksen kanssa elellään. Ihana pieni möllykkä osaa kuitenkin kiristää hermojani lahjakkaasti… kun hän repii hiuksia päästäni/koettaa irrottaa silmämunani/raapii naamaani/kuristaa minua ja nauraa kaikelle psykopaattisen onnellisennäköisenä. kun hän konttaa villisti viidettä kertaa peräkkäin irrottamaan lattiakaivon ritilän maistellakseen sitä/ vetää kaiken alas minkä saa/aiheuttaa itselleen vaaran lukemattomilla ja kekseliäillä tavoilla. kun […]

Siivous kesti tunnin ja siistin kodin fiilis pysyi monta päivää. Tilanne nyt: elämme alkuviikot leväperäisessä pitäisi pitäisi -vaiheessa. Imurointi silloin, kun toinen on vauvan kanssa muskarissa. Lattioiden luutuaminen, kun vauva nukkuu. Vessan siivous toisten päikkäreiden aikana. Seuraavana iltana keittiö, jos jaksaa. Lopputulos on, että koti on aina hiukan lähtevän laivan oloinen. Vauvan lelut ovat sekaisin, […]

Valvottuani yön yliväsyneenä hampaitaan potevan lapsen kanssa nousen ja nostan virkun pikku perseilijän lattialle. Heitän mielenosoituksellisesti hänen eteensä kasan leluja ja tiuskin: – Siinäpähän leikit, saatana.