Nuhanenän hellä hoitaja

girl-2171052_960_720.jpg

Meillä on podettu viimeinen viikko aivan hienot mittasuhteet saanutta flunssaa. Aloin epäillä ensin, että Nännis (2,5 kk) on kipeänä. Hän tuhisi hiukan tukkoisen kuuloisesti varsinkin aamuöisin ja aamuisin ja aivasteli enemmän kuin normaalisti.Viikonloppuna oma olo alkoi sitten pahentua, ja tiistaina myös aivomies huokaili sangen flunssaisena. Onneksi vauvelin olo näytti pysyvän hyvänä, ruokahalu säilyi ja uni maittoi. Kuumetta ei ole ollut kenelläkään meistä.

Näyttää vähän siltä, ettei inkivääriyliannostus, sinkkisuihkeen suihkuttelu tai veriappelsiinidieetti kovasti auta tähän tautiin. Olemme siis lepäilleet koko porukalla, katsoin päiväuniaikoihin Glow’n ekan kauden ja luin Nännikselle sammakko Kurnu Vihernaaman äänellä kaikki omistamamme lastenkirjat. Aivomies on tehnyt sinnikkäästi etätöitä, jottei olisi officen biohasardi. Tämä mahdollisuus on kyllä ollut mahtava juttu, sillä omat voimat eivät olisi ehkä ihan yksinään riittäneet vauvanhoitoon.

Nänniksen nuhaa on hoidettu höyryhengityksellä. Kokeilimme pariin kertaan pyyhetelttaa ja kattilaa, jossa on kuumaa vettä. Sen tuloksena olin itse hikinen kuin keski-ikäisten miesten puulaakifutisjoukkue, vauva vain hämmentynyt ja epähikinen. Parempi tulos saatiin, kun lämmitin saunan, avasin sen oven kylppäriin ja löin kiukaalle vettä kuin heikkopäinen. Koko kylppäri oli lämmin ja kostea ja oleilimme siellä hyvän tovin. Lopuksi Nännis pääsi suuresti rakastamaansa kylpyyn.

Vauvan tukkoisuuteen auttaa kokemukseni mukaan myös nenäfriida, keittosuolatipat ja Physiomerin Baby mist. Viimeinen on puhdistettua merivettä, jota suihkitaan tehokkaalla mutta lempeällä suihkupullolla vauvan nenään. Nänniniekka vastustaa paljon enemmän suolatippojen tiputtamista nenään kuin Baby mistiä, joten senkin puolesta tuote tuntuu toimivalta! Kokeilin alkuviikosta myös vanhan kansan konstia, pilkottua sipulia harsossa. Oma nenä sillä ainakin tuntui hetkeksi aukeavan, mutta vaikutus oli valitettavan lyhytaikainen. Mitäpä sitä ei kokeilisi, kun on oman töpsykän hyvinvointi kyseessä, heh! 

Toivotaan, että pääsemme nuhasta näin ”helpolla” eikä kyseessä ole esim. paljon kauhisteltu RS-virus. Luulisi kyllä, että poikasen olo olisi jo siinä tapauksessa pahempi. Menemme tänään lähinnä oman oloni takia suolahuoneeseen. Sekin on myös vauvoille sopiva hoitokeino erilaisiin ylähengitystieoireisiin, tosin aloitamme huomattavasti lyhyemmällä oleskeluajalla kuin yleensä. Aiemmat kokemukseni ovat erittäin hyviä, joten odotukset ovat korkealla.

Jaa ihmeessä parhaat flunssankarkotusvinkit kommenttiboksiin.

(kuva: pixabay)

 

 

 

 

Perhe Terveys Lapset Vanhemmuus

Väärinymmärretty sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys on ollut jonkin aikaa kuuma aihe blogeissa. Pari tuttavaani puhui myös aiheesta hiljattain argumentein, jotka perustuivat tv-sarjaan Ex-onnelliset. Olen nyt katsonut sarjaa viisi jaksoa ja on pakko vuodattaa pari juttua – sarjahan on periaatteessa aika hauska, mutta ko. aihe esitetään siinä juuri siten, kuten moni mielensäpahoittajakonservatiivi on sen ymmärtänyt.

Yksi sarjan perheistä on valinnut kasvatustavakseen sukupuolisensitiivisyyden. ”Hulvatonta” hauskuutta revitäänkin sitten siitä, että perheen muksu Vue on täysin hämmennyksissä identiteettinsä kanssa. Jos mielesi siis tekee argumentoida kasvatusmetodia vastaan tv-sarjan pohjalta, lue seuraavat pointtini ensin.

  1. Sukupuolisensitiivisyys ei neutraloi sukupuolia tai kiellä niiden olemassaoloa. Sen sijaan haluamme, että jokainen saa kasvaa omaksi itsekseen, valita omat kiinnostuksenkohteensa ja rakentaa omaa minuuttaan omalla tavallaan riippumatta siitä, mitä sukupuolta kokee edustavansa.
  2. Kyllä, lasta saa sanoa tytöksi tai pojaksi, mutta muitakin termejä voi käyttää. Lapsella on nimi. Sen sijaan suuria massoja käsitellessä, esimerkiksi kouluissa, on hyvä, ettei joukkoja määritellä sukupuolen perusteella. Ja tämä siksi, että suurissa joukoissa on kaikella todennäköisyydellä enemmän henkilöitä, joiden sukupuolenmäärittely ei vastaa ulkoisia merkkejä. Olisi myös hyvä, että ryhmiä ei jaettaisi sukupuolen mukaan, ellei se ole perusteltua esim. turvallisen tilan luomiseksi.
  3. Tyttöjä ja poikia ei lähtökohtaisesti kasvateta eri tavalla, eihän? Kaikki lapset tarvitsevat samoja asioita: turvallisuutta, rakkautta, rajoja, hyväksyntää, oppimisen iloa… Se, että pojat eivät saisi itkeä tai tyttöjen perusluonne olisi rauhallinen, on aivan iänikuista höpöjuttua, sen myöntävät kaikki sensitiivisyyden vastustajatkin.
  4. Sensitiivisyydellä saavutetaan tasavertaisuutta ja hyvinvointia, ei hämmennystä. Lapsi, joka saa kasvaa rauhassa ilman odotusarvoiseen käyttäytymiseen tai pukeutumiseen ohjaamista, on varmasti onnellinen. Sukupuolikokemus on aivoissa, ei uikkarialueella. Se, kuinka paljon sukupuoli määrittää omaa identiteettiä, on jokaisen oma asia. Itse en ensisijaisesti määrittele itseäni naiseksi, äidiksi tai vaimoksi. Olen minä. Minua kiinnostavat ihmisyys, hyvä keskustelu, hyvä ruoka ja juoma, museot, tunnelmalliset mökit ja runous. Arvoni ei tule suhteesta muihin, vaan minulla on itseisarvo kuten kaikilla muillakin elollisilla olennoilla ja asioilla.

Mitä ajatuksia sukupuolisensitiivisyys teissä herättää?

 

Perhe Lapset Vanhemmuus Uutiset ja yhteiskunta