Pienen vauvan kanssa arki on varmasti kohtuullisen helppoa verrattuna elelyyn liikkuvan ja paljon valvovan isomman vauvelin tai taaperon kanssa. Vauva-arjesta haastavan tekee univelka, rytmittömyys, tilanteiden ennakoimattomuus ja se, että kotoa liikkuminen on jäätävä logistinen haaste tottumattomalle. Kokosin lukijoideni iloksi kolme pikku vinkkiä helpompaan kotoiluun vauvan kanssa.

1. Kauppakassipalveluiden tai noutopalveluiden käyttäminen Kaupassa käyminen on horroria lähes kaikkien tuntemieni ihmisten mielestä. Siirryimme hyvän aikaa sitten kerta viikossa -systeemiin, joka onkin vähentänyt heräteostoja ja maltillistanut ruokamenoja. Toki homma vaatii sen, että on olemassa jokin järkevä, toistuva lista, jonka mukaan peruselintarvikkeet hankitaan ja jota maustetaan tarpeen mukaan harvemmin tarvittavilla jutuilla. Vauvan kanssa kaupassa käyminen on hidasta, sillä toinen keräilijä on ainakin osittain kiinni lapsessa. Lisäksi kaupoissa on kaltaiseni pöpökammoisen neurootikon mielestä toki vaarallista. Voisi myös kuvitella, että lapsi herättäisi kanssaostostelijoissa lempeitä huokauksia ja hyviä viboja, vaan ei! Hullut seniorit, jotka aiemmin ajoivat ylitseni ostoskärryillä, ottavat nyt kohteekseen himoitsemansa tuotteen edessä tönöttävät vaunut. Ja vauvahan on aina juuri sopivasti tiellä. Näennäisesti helppo ratkaisu olisi lähettää jompi kumpi vanhemmista yksin kauppaan. Kokeilimme tätä muutamaan otteeseen ja totesimme, että lauantaiaamuna muita tarjouskarjalanpiirakoita hamstraavia vastaan taistelu ja viiden kassin kotiin roudaaminen on traumatisoivaa. Viikonloppu oli pilalla. Siirryimme siis melko pian käyttämään noutopalvelua: tilaus näpytellään netissä vetämään ja noudetaan kaupan noutopisteeltä seuraavana päivänä. Muokkaamme tällä hetkellä jo valmiita ostoslistoja tilanteen mukaan. Hermo kiittää hermon ystävää! Erittäin laiskoina aikoina myös kauppakassipalvelu on varmasti kätevä. Silloin joku ystävällinen sielu toimittaa kaikki appeet kotiovelle saakka. Ah! En käy enää koskaan kaupassa, jos se on minusta kiinni.
2. Vierailijoiden hävytön hyväksikäyttö Sisko, äiti tai kaveri kylässä? Oivaa, bastu päälle ja vanhempien rauhallinen spa-puolituntinen aktualisoituu. Samalla vaivalla voi kuoria ylimääräisen puklun tukasta ja pestä vauvankakan kainalosta. Myös siivoaminen käyttää helposti, jos vauvalla on oma tätijukeboksi. On suoranaista luksusta, jos saa hinkata keittiönlattiasta äidinmaitotahroja keskeytyksettä. Vieraat käyttävät koiran pihalla, vievät roskat ja keittävät kahvit self servicenä. Mikä mahtava onni, että märkäkorvat houkuttelevat usein ihastelijoita – vauvannuuhkintaterapian vastineeksi voi aivan hyvällä omatunnolla pyytää mitä mielikuvituksellisempia palveluksia. Voisitteko mitenkään käydä luomassa lumia parvekkeelta, minua kun uhkaa rintatulehdus? Samalla vaivalla varmasti vaihdatte mullat lihansyöjäkasvista!
3. Yksinkertaista ruokaa Imetys on energiasyöppö. Saan ehkä juotua riittävästi vettä, mutta entäs muun syömisen laita? Nyt vauva alkaa jo viihtyä lyhyitä aikoja Tulassa, mutta mitään pilko, freesaa, gratinoi ja pyörittele hunajassa -tyyppisiä gurmeeannoksia ei keittiössäni arkipäivisin nähdä. Tänä talvena on myös pyryttänyt kiitettävän usein, joten vaunuilla auraamattomilla teillä teutarointi lounashommiin on ollut monina päivinä mahdotonta. Kannatan kyllä hyviä ulkona syötyjä lounaita mammalomalla! Ruokavalioon on kuitenkin palannut opiskeluaikojen vakkari pestopasta. Myös erilaiset muut puolivalmiit asiat ovat kannatettavia, myös ruuan häpeilemätön wolttaaminen. Eilen aamulla olimme sen verran hurlumheissä, että syöminen jäi heikoksi. Kun sitten aamupäivän vauvahierontakurssilla valelin lastani herkullisentuoksuisella kookosöljyllä, kävi mielessä, huomaisiko kukaan, jos nuolisin hiukan pieniä reisiä. Keep it simple, desperate house wifes!

Jaa kommenttiboksiin parhaat arjenjeesausvinkkisi pikkuvauva-aikaan!