loma syksyn keskellä

 

 

lupa nukkua vihdoin ( ainakin paremmin)

lupa olla tekemättä tekemättömiä töitä (heti tein tänään yhden)

lupa syödä aamupalaksi julioita (ja kartanon perunalastuja)

lupa kävellä ilman päämäärää (vanhempien luo lainaamaan autoa,jotta pääsee automarkettiin tuulipuvussa)

lupa katsoa urheiluelokuvia putkeen yömyöhään (mikään ei voita jenkkifutis leffoja..remember the titans!)

lupa olla vastaamatta puhelimeen (paitsi äidille ja Ystävälle ja mummille ja ja ja)

lupa maata sohvalla ( ja katsoa salattuja elämiä??)

lupa olla liikkumatta (tanssia ei lasketa?)

lupa olla lupaamatta mitään (paitsi luvata soittaa hammaslääkärille ja hierojalle)

lupa olla tyytyväinen elämään ja ottaa se vastaan lomalaisen rennolla mielellä, jota pienet vastoinkäymiset ei horjuta samalla tavalla kuin kireätä arkimieltä. 

miksen trendikkäästi sitten downshiftaisi elämääni, kun lomalla kaikki on selkeästi paremmin. no siksi, että pidän niin paljon työstäni. ja  olen kuitenkin onnekkaasssa asemassa,että saan itse määritellä työaikani ja ajankohtani. eli olen sittenkin jo tavallaan yksinkertaistanut elämääni? mitä siitä sitten, ettei kukaan muu  läheiseni valvo kello viitteen yöllä venytellen ja lukien vanhoja aikakauslehtiä ja herää päivällä kello kaksi syömään ilmakuivattua kinkkua. elämä on valintoja. ja valitsin tämän viikon lomakseni.