Autonhaku Saksasta (Bremen ja Hampuri)

Saavuttin Suomeen pe 13.4. Perjantai kolmastoistapäivä ja kohde HEL. Matka sujui hyvin ja aurinkoinen Helsinki vastaanotti meidät. Ensimmäinen yö vietettiin Scandikin hotellissa, meillä oli matkatavaroita sen verran, että ilmainen kenttäbussi suoraan hotellin ovelle kuulosti hyvältä. 

IMG_20180413_123621_resized_20180427_115450358.jpg

Kotiimme Vantaalle päästiin lauantaina ja seinät ja ikkunat oli tallella. Vaikka vuokralaiset eivät olleet innokkaita vuokran maksajia, olivat kuitenkin pojat puunanneet paikat kuntoon, ettei ensimmäisenä tarvinnut kaivaa imuria esiin. Maanantaina poika kävi jo puolikkaan päivän päiväkodissa ja iltapäivällä meillä olikin reput selässä ja hypättiin Tampereen junaan. Hintaa matkalle kertyi alle 30 €. Tampereella oli jo melkoinen viima kun paikallisbussilla huristeltiin Ryanairin koneelle. Onneksi tällä kertaa lyhyt lento ja alle sadan euron kustannus kolmelta Bremeniin. Bremen oli ennestään tuttu, kutosen ratikalla matka taittui majapaikkaan ja uuteen aamuun heräsimme täynnä intoa. Käydään ostamassa auto ja lähdetään kohti kotia. Ensimmäinen kohde oli Autohus kaupungin laidalla, sinne päästiin näppärästi bussilla rautatieasemalta. Kaunis aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä ja kaikki sujui hienosti. 

IMG_20180417_110958_resized_20180427_113555241.jpg

Autohus oli todella iso ja pihat täynnä autoja mistä vain valita. Autot oli melko uusia ja hintalaput lähes kymppitonnista ylöspäin. Meillä taas mielessä muutaman tonnin auto. Tämä oli pettymys! Plan B oli jatkaa seuraavaan, ongelmana oli, että autokauppojen tiedot oli netissä huonosti saatavilla. Onneksi Autohusin alueella oli monta eri autokauppaa mistä valita. Oli kovasti kotikutoisen näköisiä pajoja ja yksi autoliikkeistä myin vain b-t-b autoja. Bremen on hieno pieni kaupunki ja kun sanon pieni, on autojen valikoimakin aika pieni. Tehtiin muutos suunnitelmiin ja palattiin bussilla takaisin rautatieasemalle. Aseman lippuautomaatista katsottiin lippuja, vajaalla kuudellä kympillä olisi saanut junamatkan Hampuriin. Hinta ei minua miellyttänyt ja läksin lippuluukulle kysymään vaihtoehtoja. Saatiin liput tunnin päästä lähtevään junaan 30 €:lla. Tunnissa ehti jo hankkia lounasta junamatkalle. Puolitoista tuntia ja suuri Hampuri toivottaisi meidät tervetulleeksi ensimmäistä kertaa.

IMG_20180417_145356_resized_20180427_113523626.jpg

IMG_20180417_145406_resized_20180427_113507029.jpg

IMG_20180417_150408_resized_20180427_113446384.jpg

Matka sujui mukavasti eväitä syöden ja lapsen kanssa Unoa pelaten. Hampuri näytti paljon isommalta ja otettiinheti suunta kohti ensimmäistä maalia, edullinen mersu autokaupassa kaupungin laidalla.. Oltiin jo iltapäivässä niin mentiin taksilla ajan säästämiseksi. Löytyi joo mersu ja halpakin oli, siinä oli vaikka mitä vikaa. Muitakin edullisia autoja löytyi, mutta eivät juuri Suomen hintoja halvempia. Riksi ostaa, kun ei tiedä hajoaako jo Hampurin takamaille koko rohjo. Yö hostellissa ja kohti uutta autokauppaa. Täällä oli pari Ford Mondeota ja joku meille sopiva mersu netin tietojen mukaan. Paikanpäällä kävi ilmi, että osa autoista ei ole juuri siinä myymälässä, vaan jossain muutaman saadn kilometrin päässä. Elettiin jo keskiviikkoa ja näin itseni torstailla illan suussa istuvani Ruotsin autolautassa nokka kohti Helsinkiä. Muutamaa autoa mies tutki ja testaili ja minä parkkeerasin puiston laitaa pojan kanssa pelaamaan korttia ja nauttimaan paahtavasti auringosta. Iltapäivällä mies totesi, että hänen mielestään Ford Mondeo -08 olisi meille järkiostos. Ok, mamma mukaan neuvotteluihin ja saatiin hintapyynnistä vielä reilu 10 % tingattua pois. Tehdään kaupat, ok. Toimistossa kävi ilmi, että cash only!! Eletään vuotta 2018 ja cash only! Ymmärrän, jos kyse on nakkisämpylän ostosta, mutta kun nyt ostettiin autoa!?! Rahat oli minun tilillä ja läksi reilun puolen kilsan päähän nostamaan rahaa. Sain nostettua tonnin, enkä penniäkään enempää. Ihan tonnilla ei auto kuitenkaan mukaan lähtenyt. Lähellä oli pankki ja kysyin neuvoa, sanoivat, että heillä on limiitti tonnin päivässä. Voithan sinä nostaa se tonnin taas seuraavana päivänä. Mitä helvettiä, enhän minä Hampuriin halua asumaan jäädä. Sitä eivät kertoneet, että heillä on sisätiloissa vielä 2 muuta automaattia, että voisiko niistä kokeilla nostaa toiset tonnit.. Neuvoivat minua lähtemään junalla Hamburg Rathouseen, joka on parin junapysäkin päässä. Siellä useampi automaatti ja niistä ehkä saisi nostettua 2 tonnia kerrallaan. Junaa ei näkynyt lähimailla, joten hyppäsin taksiin.Pojat jäi autokauppaan ja minä koitin saada käteistä. Taksikuski ei osannut englantia, mutta osasi kertoasaettä paha paha ruuhka luvassa. Herra ajoi kuin heikkopäinen ja pari läheltä piti tilannetta syntyi. Hengissä selvittiin ja hän jätti minut Rathouseen ja olin ihmeissäni kun ilmapallo, mistä löytyy Sparpanken. Kysyin ainakin viideltä nuorelta naiselta ja sain aina eri ohjeet, kävi ilmi, että saksalaiset eivät juurikaan osaa saksaa ja minä taas osasin sanoa vain saksaksi, minulla on kyssäkaali nahkahousuissani.. Hmm.

Automaatti löytyi ja tuli ilmoitus, sinun päivän limiitti on käytetty. Kyllä pääsi itku!! Hyppäsin junaan kohteena Veddelin asema. Sieltä bääsin bussilla 13 takaisin mistä lähdin. Olin juuri siihen aikaan liikkeellä kun töistä palaavat. Oli himppa ahdasta, pitkä haitaribussi ja istuin melkein kuskin polvella. Bussi oli aivan tupaten täynnä, mutta ketään ei jätetty pysäkille. Jäin pois samassa paikkaa kun aiemmin lähdin ja ajattelin selvittää onko tosiaan niin, että Otto (ATM) on niin kortilla, että niitä on vain usean kilometrin päässä. Menin samaisen pankin ovista sisään, missä kävinkin ja yhtäkkiä huomasinkin olevani eri huoneessa ja siellä oli kaksi automaattia lisää. Sain nostettua toisen tonnen lisää ja toinen pankin kortilla toisen. Sitten piti kutsua jo mies hätiin, nostamaan omalla kortillaan loput. Hirveä säätö! Kaiken lisäksi autokaupan myyjät ilmoitti, että rekisteröinnin voi tehdä vasta seuraavana päivänä, virastot on vain aamupäivän auki. Sitten taas yksi yö Hampurissa ja seuraavana päivänä takaisin, Otettiin majapaikka Reeperbahnista 🙂 Sinne päästiin junalla Veddelistä suoraan ja heti asemalta tuli alueen oma erikoislaatuinen fiilis. Lontoon Camden ehkä lähimpänä tätä fiilistä mikä paikassa on. Paljon ihmisiä, paljon turisteja, paljon kodittomia ja paljon vaikka mitä. 

IMG_20180418_185713_resized_20180427_113351759.jpg

IMG_20180418_221029_resized_20180427_113330786.jpg

IMG_20180418_221142_resized_20180427_113310074.jpg

Käytiin illalla kuvassa näkyvällä torilla iltapalalla, oli vaikka minkälaista ruokarekkaa, vegaaniset herrkut hyvin edustettuina. Päädyimme kuitenkin Currywurstia maistelemaan. Aika villi mesta, en kyllä yksin täällä illalla harhailisi. Vähän ehdittiin tässä kohtaa shoppailemaankin, oli nuo tunnit mennyt tiiviisti autokaupoissa. Oli vähän pakko shoppaillakin, olin varannut niin vähän vaatteita mukaan, ajattelin, että oltaisiin paljon nopemmin kotona. Primarkit jäi väliin Bremenissä ja Hampurissa. Seuraavana aamuna mentiin jo minulle tutuksi tulleeseen Hamburg Rathousiin etsimään turvaistuinta. Löytyikin hyvö turvaistuin ja ihan ok hinnalla. Meidän piti saada auto puolen päivän maissa, mutta mitään ei kuulunut. Mentiin autokaupalle ja he kertoivat, että varmaan tunti vielä menee. Emme halunneet tehdä rekisteröintiä itse (juu, ei tällä saksalla!) ja autokauppa hoiti sen puolestamme 250 €:n hintaan. Virasto aukesi ysiltä, mutta välillä kävi jossain toisessa virastossa, että saa jonkun paperin ja takas ekaan, että saa kilvet.. 

Myöhään iltapäivällä saatiin kilvet ja hetken turvaistuimen kanssa taisteltuamme pääsimme matkaan. Navigoitiin Hampurin halki ja eka osoite oli Kiel. Se oli vähän isompi kaupunki ja ajattelin, että teen siellä ostokset. Kielissä päädyttiin Cittiin, Citymarkettia vastaava kauppa. Siellä oli Suomiviikot menossa ja saatiin maistella Suomituotteita, lakua, tyrnimehua, viskiä, ruislastuja. Export only osastolta ostettiin vähän juomia ja sitten alkoikin olla kauppa menossa kiinni. Käytin tuhottomasti aikaa hotellin etsintään ja sitä ei helpolla löytynyt. Pääsyttiin ajamaan vielä hetki ja jäädä pieneen kylään lähellä Stenburgia, se olisi vika isompi ostosmesta ennen Tanskaa. Domhotel B&B paikannetiin jo illan pimetessä. Kummitustalon näköinen hotelli keskellä kylää. Aamulla oli tarkoitus jatkaa ajoissa matkaa. Jätin yöllä kännykkäni respaan, se oli lukittu. Ei oltais voitu jatkaa matkaa aiemmin kuitenkaan ja kuuden tunnin unet tuli tarpeeseen. Aamulla lähdettiin sieltä ajoissa ja pienellä kiirellä. Ajettiin kylän kemppariin, DM:ään ja ostin sieltä itselleni Balean tuotteita ison kestokassillisen. Plus ystävällä oli pitkä lista, mitä hän tarvitsee. Siinä paloi puolitoista tuntia kun etsin tuotteita hyllyistä. Shamppot, hoitoaineet, suihkusaippuat alken 0,55 € ja esimerkkinä vaikka hiuslakka 0,85 €. Kun ostokset olin saanut tehtyä lähdetiin vielä käymään viereisessä ruokakaupassa Realissa. Kaikenlaista pientä evästä ja muuta kotiinviemistä tarttui matkaan (Currywurst valmis ketsuppi, puolen litran kirsikka/sitruuna pillimehuja, viiniä, likööriä yms. 

Steinburgin Cittissä haettiin taas Export osastolta täydennystä. Hain Pinacolada juomasekoitus lavan, n. 11 € ja Somersbyn tai jonkun raparperisiideriä n. 12 € lava. Höpöteltiin niitä näitä ja nuori nainen, henkilökunnan edustaja tuli juttelemaan kun kuuli, että puhutaan Suomea. Hän kyseli huomattiinko, että heillä on Suomiviikot. Oli vastaavasti tässäkin myymälässä kovasti rekvisiittaa näkyvillä, poroa ja maisemaa ja samoja Suomiherkkuja maistatuksessa Kertoi olevan heidän toinen kamppis, vuosi sitten tekivät ekan. Paikalliset tuntuivat tykkäävän herkuista, en tiedä johtiko se myös ostopäätöksiin saakka. Nyt oli kaikki ostokset Saksassa tehty, joten oli aika lähteä ajamaan kohti Tanskaa. Tässä kohtaa huomasin, että Ipad oli jäänyt majapaikkaan aamun kiireessä. Reilu 30 km matkaa, ei käännytty takaisin. Ei Ipadiä, ei dvd-soitinta, autoradio ei toiminut. Huh, kiva piiiitkä automatka 5-vuotiaan kanssa tiedossa. Pelattiin laiva on lastattu peliä ja jossain kohtaa uni tuli takapenkille, ajettiin reippaaseen tahtiin Tanskan halki, pienin ruokatankkauksien voimin. Oltiin jo perjantain ruuhkissa, huonoin mahdollinen ajoitus. Tukholmasta ilta kasin lähtevään lauttaan emme olisi ehtineet, joten tarkoitus oli olla Tukholmassa ennen aamu kasia lähtevässä lautassa kohti Helsinkiä. Sinne saapuisimme lauantaina illalla. Autoa tuli näin koeajettu tuhannen kilometrin verran ennen Tukholmaa. Siltoja pitkin ajeltiin ja Tanskassa jossain kohtaa maksoimme tietulliin 50 € ja Ruotsissa 35 €. Ruotsissa alkoi tulla pimeä jo ennen Göteborgia ja ajettiin ja ajettiin kohti Tukholmaa. Takapenkin poika otti torkkuja ja sitten vasta puolen yön aikaan hyytyi yöunille. Nähtiin meteoriitti matkalla. Ei tainnut olla kovin iso tai ainakaan missään asutuksen keskellä, kun ei siitä mitään jälkeenpäin kuultu. Aamuyöllä oli vain lähinnä rekkaliikennettä, sai ajella aika rauhassa. 50 ennen Tukholmaan ajettiin verilammikkoon, jossa oli hirven tai peuran jätökset. Oli varmasti törmännyt rekkaan sillä vauhdilla, että eipä niitä roippeita enää paljoa ollut. Vähän matkan päässä oli hälytysajoneuvoja tie täysi oli rekka ajanut kaiteeseen. Päästiin ilman suurempia ongelmia Tukholmaan, paitsi, että eksyttiin tunneleissa, kun gps ei halunnut enää toimia. Aamu kolmelta oltiin laivarannassa. Kuuden jälkeen herättiin autosta ja yritettiin katsoa, että mistä se Helsingin lautta lähtee.. Ei ollut lauttaa menossa aamulla Helsinkiin ei.. Olin varannut sivustolta, jossa oli Ruotsi-Suomi, mutta ei käynyt selkeästi ilmi, että kohde on Turku. Eihän siinä sitten mitään, hypättiin Viking Graceen ja käytiin miehen kanssa vuorotellen torkkumassa hytissä. Matka maksoi alta 50 €, sisältäen autopaikan, 2 aikuista, 1 lapsi ja hytti. Ilta kasilta oltiin Turussa ja ilta kympiltä kotona. Ei sitten enää siinä kohtaa jatkettu mökille Etelä-Savoon. Oli takana 1400 km ajoa. 

Shoppailut jäi tällä kertää vähän väliin, mutta vinkki vinkkersson jos menet Saksaan, suosittelen Rossmannin Isana-sarjaa tai DM:n Balean tuotteita. Ovat huippuedullisia ja kivaa vaihtelua Palmolive/Garnier yms. markettien shampoisiin ja suihkusaippuoihin. Toffeeshampoot ja vaahtokarkkisuihkusaippuat on otettu kiitollisina vastaan kummitytön ja siskontyttöjen keskuudessa. Löysin myös itselleni tuntemattoman brändin, joka myy pluskoon vaatetta. Pitääkin tutkia toimittavatko Suomeen..

3IMG_20180420_120842_resized_20180427_113218295.jpg

​Tältä erää keskityn kotimaassa oloon ja suoritan vielä viimeisen tentin, markkinointiviestinnän osalta. Blogi nyt jää tällä erää. Jos jostain syystä tupsahtaisimme takaisin ihanaan valoisaan aurinkoiseen Espanjan Torreviejaan, niin sitten jatkan taas. Kiitos <3 ja ihanaa kesän odotusta 2018!

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *