Fiestaa fiestan perään

 

Hei hulinaa. Halloweenit ja lapsen synttärit takana. 

Tiistaina lähettiin Torreviejan keskustaan koko perheen tapahtumaan katsomaan paikallista juhlintaa. Lapsille oli järjestetty kasvomaalausta alkuillasta ja tanssiesityksiä. Vauvatkin oli puettu naamiaisasuihin, oli monta pientä paholaista mukana menossa. Poikani hetkeksi viritti myös asianmukaiset asusteet

image.jpeg

Illalla valui lisää väkeä ja ilmeisesti aina kaikki juhlinta päättyy jonkinmoiseen paraatiin. 

image.jpeg

Keskiviikkona yksi suomalaisäiti järjesti juhlat muille kotonaan ja lapset pääsivät leikkimään vielä asuissaan. Aikuiset saatiin jutella ja tutustua uusiin ihmisiin, osa oli entuudestaan tuttuja. Kutsuttiin samalla lapsen synttäreille porukkaa juhlimaan sunnuntaille Los Balconesin puistoon, missä suomalaiset lapsiperheen säännöllisesti tapaavat. Oli niin ihanaa kun sunnuntaina tuli sankoin joukoin muita lapsiperheitä juhlimaan. Vasta reilu kaksi viikkoa täällä olleena jännitti, että juhlimmeko oman perheen voimalla, kun täältä ei ketään tunne. Poika oli onnesta soikeana, kun sai leikkiä muiden lasten kanssa ja pitää ulkona juhlat. Hyvin tarkeni vielä t-paidassa kun aurinko oli ylhäällä. Eilen pidettiin rantapäivä, kun se vielä oli mahdollista

image.jpeg

Ja jäätelöä..

image.jpeg

 

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat

Torrevieja tutuksi

image.jpeg

Voiko aamu alkaa huonosti näissä maisemissa ja tässä valossa?

image.jpeg

Lempeä ja hellivä aurinko on ihan parasta. Aamulla on mukava herätä. Meri on minulle tärkeä, suolainen ilma ja meren rauhoittava ääni. Pelkään ja kunnioitan merta. Kun kuvaa otin, oli aamulla meressä aika mahtava aallokko ja voima. 

Kaupunki alkaa tulla tutuksi ja lähialueet. Ei ole tässä vajaan kahden viikon aikana päivää mennyt, ettei oltaisi nähty tai kuultu muita suomalaisia. Lapsen kannalta se on vain mukava asia, saa höpötellä niitä näitä omalla kielellään. Espanjalaiset rakastaa lapsia ja puhua pulpattavat kielimuurista huolimatta. Ujo poikakin on saanut lisää rohkeutta ja uskaltaa puhua tuntemattomien kanssa. Torreviejaa on kävelty ristiin rastiin ja ajettu bussilla, paljon. 

image.jpeg

image.jpeg

Eilen mentiin pojan kanssa Los Balconesin puistoon. Noin puolentoista tunnin puisto keikka, johon meni hmm.. koko päivä. Kotoa lähdettiin ja läheisellä bussipysäkillä odoteltiin bussia tulevaksi n. 45 minsaa. Aikatauluja ei netissä, ei pysäkeillä ei missään. Mulla oli vain joltain pysäkiltä aiemmin ottamani kuva, jossa eri bussilinjat merkittyinä. Kun päästiin kaupungin keskustaan oli bussipysäkillä tieto, että Los Balconesin E-linjan bussi tulee 11 minuutin päästä. Eipä tullut.. Itse asiassa elektronisessa taulussa oli päiväys edelliseltä kuulta. Selvisi sitten aikataulu seuraavalle bussille toisen suomi-äidin kautta. Kun bussi tuli katselin maisemia odottaen suurta vihreää puistoa tai suurta porttia sisäänkäynnille, eipä tullut sellaista. Muutama pieni vihreä läpäre siellä täällä ja perus settiä, kauppoja, taloja pieniä leikkipuistoja. Mentiin sitten päättärille Lago Jardinille. Takastulo matkalla katsoin kännykän navigoinnin avulla missä jäädä pois. Se puisto oli se pieni leikkipuisto, jonka ohi menin. Kapea, mutta pitkä alue. Oli huumori jo lopussa. Tavattiin sitten muita lapsiperheitä, poika pääsi leikkiän ja minä sain hyviä vinkkejä mm. Bussiaikataulut appsin. Suomalaiset oli mukavaa ja rentoa porukkaa.

Paluumatka oli helpompi. Ilman autoa on täällä aika hermoja raastavaa. Nyt ainakin tiedän oikeat aikataulut, ei tarvitse mennä vain töröttämään pysäkille ja toivoa, että ajoitus on oikea (vuoroväli 30 minsaa). 

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat