This is love, this is love
Nimittäin sinistä rakkautta. Tai oikemmin vielä seilorinsinistä. Semmoista tummanpuhuvaa, tiedättehän, joka kutsuu luokseen.
Joku siinä vaan täytyy olla, että joka kerta neuletakkia tai minkä sortin pitkähihaista puseroa etsiessäni, päädyn hypistelemään sitä navy blueta. Kuinka monta (sinistä) villatakkia on sallittua omistaa tuntematta kovin huonoa omatuntoa?
Ps. Näköjään niitä on jo liikaa kun tästä turisen, huoh.
Pps. Mulla on jo nyt ikävä sitä yhtä, jota ihaillessani Uniqlossa tajusin tämän. No, siellä se odottaa.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.