Kissayllätys sekä virtuaalihiiriä olohuoneessa

Vaihteeksi taas kissajuttuja.

Tänään, kuten joka ilta, suljin lastenhuoneen oven pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa, jottei lasta viedessä tarvitse alkaa metsästää kissoja pois sieltä. Ennenkuin laitoin lapsen nukkumaan sänkyynsä, lauloin hänelle pari unilaulua lastenhuoneen sohvalla. Kuuntelin pariin otteeseen, että ihan kuin jostain kuuluisi pientä kahinaa tai rapinaa, mutta mitään tai ketään ei näkynyt. Ovikin oli ollut suljettuna jo pari tuntia. Kun sitten laskin lapsen sänkyyn ja vedin peiton hänen päälleen – kuinkas ollakaan – peittomytyn sisältä kierähti esille pöllähtänyt Mini. Kissaneiti oli kuin olikin ollut pinnasängyssä vetelemässä sikeitä. Hmph.

Nyt illalla lapsen mentyä nukkumaan, ulkoistin kissojen leikittämisen tablettisovelluksille. Vinkin sain Kaunis utopia -blogista, kiitos! Käykää täältä kurkkaamassa arvioita iPadille sopivista sovelluksista sekä hauska video nörttikissoista. Meidän samsungillekin sopivia löytyi, kun kirjoitti play-kauppaan hakusanaksi ”cat toy”. Kokeilemisen arvoinen kissanlelu. Mini ei tajunnut koko hommaa, Ami tapansa mukaan lähinnä vain tuijotti, mutta Viivi leikki häntä vispaten ja tassut viuhuen parisenkymmentä minuuttia. Ei siis mikään pankinräjäyttäjä, mutta adhd-kissa sai enimmät energiat purettua. Täytyy vielä testata useampi sovellus, josko joku niistä olisikin hitti muidenkin mielestä.

Juuston seassa vikisee hiiri!

”Mä nappasin sen!”

Amikin kokeilee.

Ami – ei noin!

Ps. Ei kerrota tästä miehelleni, jonka se tabletti oikeasti on, ja joka haluaa pitää kissat mahdollisimman kaukana kaikesta tekniikasta.