Eka vs. toka raskaus

”Jokainen raskaus on erilainen” sanotaan neuvolan oppaissa, ja niin myös nämä minun kaksi raskauttani eroavat joiltain osin toisistaan. Minulta on kysytty aiheesta usein ja olen pohtinut sitä välillä itsekin rakasta mahapalloani silitellessä, joten tässä pieni tiivistelmä raskauksieni kulusta.

rv39kissa.JPG

Pahoinvointi:

Eka: Yök, yök ja yök. Kaikki ruoka kuitenkin pysyi sisällä, joten sain ”olla onnellinen että pahoinvointini oli niin lievä”. Mutta olo oli vajaan kahden kuukauden ajan niiiiin huono, että olisin toivonut voivani oksentaa, jotta olo helpottaisi edes hetkeksi. Edes ihan ihan pieneksi hetkeksi. Muistan erään ruokatauon töissä, kun 25 min oli kulunut ja olin saanut syödyksi vajaan puolikkaan paprikan. Pomoni kulki ohitseni ja nauroi, että kuinka pitkät ruokatauot minulle oikein pitää antaa?! Elin tuon ajan käytännössä hapankorpulla ja kylmällä simalla.

Toka: Huono olo ja etominen vaivasi alkuraskaudesta, mutta pysyi kohtuullisesti kurissa säännöllisellä syömisellä. Monet ruoat maistuivat hyvältä kerran, mutta seuraavalla kerralla eivät enää. Phocahispida naureskelikin, että kohta ruokalistallani on vain jotain wasabiherneitä, kun kaikki perusruoat on käyty kertaalleen läpi.

Ruokahalu:

Eka: Pahoinvoinnista selvittyäni alkoi ruoka maistua. Energiantarve kasvoi selvästi, ja joka päivä teki mieli pizzaa tai hampurilaisia. Ihan joka päivä niitä ei kuitenkaan syöty, mutta mieheni on usein naureskellut niille puheluille ”Kun pääset töistä, niin voisitko käydä Hesen kautta?” Pyrin kuitenkin syömään (myös) terveellisesti, joten otin hampurilaiseni kylkeen aina salaatin ja tuoremehun, jättäen ranskikset ja limpparit kauppaan. Painoa kertyi turvotuksineen kaikkineen yhteensä 19kg.

Toka: Nyt ei maistu hampurilaiset, mutta kaikki muu ruoka sitäkin paremmin. Kirjoittelin aiheesta täällä. Salaatti ja muu raikkaampi maistuu myös erityisen hyvin, mutta valitettavasti myös suklaa ja herkut. Painoa on kertynyt tähän mennessä 19kg, mutta vielä ehtii hypätä se turvotus tähän päälle.

Hajuaisti:

Eka: Sain monille odottajille tutun superhajuaistin, joka ei kylläkään ollut mikään kiva juttu. Haistoin jo osaston toisesta päästä mitä kollegalla oli eväänä, ja roskiksien lähellä en voinut käydäkään. Kadulla teki mieleni hakata sairaalakuntoon kaikki tupakoitsijat, kun tupakansavu tunkeutui nenään satojen metrien päästä.

Toka: Ei mitään mainittavaa muutosta hajuaistissa.

Väsymys:

Eka: Alkuraskaudesta tulin töistä suoraan sohvalle lepäämään, nukahdin kolmeksi tunniksi, heräsin kun mies tuli töistä kotiin ja siirryin sänkyyn nukkumaan. Helpotti ennen ekan kolmanneksen päättymistä.

Toka: Olisin halunnut tulla töistä suoraan sohvalle, mutta ensin oli haettava esikoinen päiväkodista, laitettava tälle (ja itselle) ruoka ja viihdytettävä lasta nukkumaanmenoon asti. Niinä iltoina kun mies ehti kotiin ennen iltapesuja, pääsin vähän helpommalla ja ehdin nukkumaan samaan aikaan lapsen kanssa. Helpotti puolivälissä raskautta, alkaakseen uudestaan taas loppuraskaudessa.

Liitoskivut:

Eka: Puolessa välissä raskautta alkoivat nivuskivut sekä alaselän kivut vaivata, ja oireet pahenivat pikkuhiljaa raskauden edetessä. Kävin fysioterapiassa teippauttamassa alaselkääni kinesioteipeillä (auttoivat vähän) sekä sain lainaan tukivyön (ei auttanut). Ihan loppuraskaudesta pystyin kulkemaan portaita vain sivuttain yksi askelma kerrallaan.

Toka: Nivuskivut alkoivat vaivata jo ihan alkuraskaudessa, apua! Puolessa välissä raskautta (väsymyksen hellittäessä) jatkoin kuntosaliharjoittelua, ja pyrin vahvistamaan selkä-, reisi- ja pakaralihaksia. Tämä auttoi ja kivut ovat pysyneet kurissa, jopa helpottuivat vähän. En tiedä onko kyseessä liikunnallisesti aktiivisemman elämän tulos, vai vain erilaiset raskaudet, mutta nyt pystyn vielä viikko ennen laskettua aikaa kulkeman portaita ihan normaalisti.

Hiukset:

Eka: Hiukset muuttuivat raskauden aikana tuuheiksi ja kiiltäviksi, eikä niitä lähtenyt juuri ollenkaan. Synnytyksen jälkeen koitti sulkasato, ja hiukseni harvenivat melkein puolella.

Toka: Ei mitään mainittavaa parannusta hiusten kuntoon. Jos niitä lähtee synnytyksen jälkeen yhtä paljon kuin viimeksi, tulenkohan kaljuksi?

Suhde kissoihin:

Eka: Omat pikku mussukkani pyörivät ympärilläni kuten ennenkin, ja vierihoidollaan helpottivat niin pahoinvointia kuin väsymystäkin.

Toka: Hemmetin ärsyttävät pikku rääpäleet, jotka ovat koko ajan tiellä ja tekemässä milloin mitäkin raivotuttavaa kiusaa saadakseen huomiotani, jota en jaksaisi niille antaa. Rakkaita ne ovat edelleen, ja hyviäkin hetkiä on paljon, mutta näitä ärsyttäviä hetkiä paljon paljon enemmän kuin normaalisti. Uskon tilanteen helpottavan sitten, kun väsymys ei ole näin henkistä laatua.

Vatsan kasvu:

Eka: Valtava.

Toka: Ei tunnu niin itsestä niin valtavalta, mutta kuulemma se on.

Muuta:

Eka: Turvotuksesta ja äkillisesti alkaneesta neulomisinnostani johtuen sain molempiin ranteisiini kipeän rannekanavaoireyhtymän, eli käytännössä sormeni puutuivat tunnottomiksi, niitä pisteli ja tikkusi kipeästi aina esim. meikatessa, hampaita pestessä, syödessä veitsellä ja haarukalla… ja öisin heräilin hirvittävään, pitkin kyynärvartta menevään viiltävään hermosärkyyn. Mitään lääkkeitä ei tietenkään voinut käyttää, eikä fysioterapiasta, kinesioteipeistä tai muista löytynyt apua. Vaiva helpotti pikkuhiljaa vasta muutama viikko synnytyksen jälkeen.

Toka: vasta noin viikko ennen laskettua aikaa on sormet alkaneet puutuilla jos väkerrän kampausta vähän pidempään. Uskon ja toivon siis selviäväni tämän raskauden loppuun ilman järjettömiä tuskia.

Pesänrakennusvietti kohdistuu nyt ihan loppuraskaudesta kaappiensiivous-intoon, jota en jaksa enkä ehdi toteuttaa väsymykseni (ja esikoisen) takia niin paljon kuin haluaisin. Tämä loppuaika on jatkuvaa tasapainoilua ”järkevän tekemisen” ja viimehetken lepäilyn välillä. Kroppa huutaa lepoa ja pää jotain aikaansaamista. Yritä tässä nyt sitten olla ja odottaa synnytystä, joka koittaa ehkä huomenna, ehkä kolmen viikon päästä.

rv39.JPG

 

Mites muilla odottajilla, onko raskausajat olleet samanlaisia vai erilaisia? Onko jollain käynyt niin kuin minulla, että jotkut oireet ovatkin olleet helpompia tokassa kuin ekassa raskaudessa?

 

Perhe Raskaus ja synnytys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.