Marraskuiset puutarhasynttärit

Marraskuun loppu tuli jälleen vauhdilla. Huolellisen suunnittelun sijaan päädyin taas kerran järjestämään kuopuksen synttärijuhlat lyhyellä varoitusajalla, mikä onneksi sopii amerikkalaiseen spontaaniuteen paremmin kuin hyvin. Omaan 90 neliön asuntoomme ei valtaisa sukumme mahdu mukavasti juhlimaan edes pienellä kummien ja mummien porukalla, joten suomalainen ystäväpariskuntamme tarjoutui hostaamaan juhlat omalla takapihallaan. Marraskuiset säät ovat hellineet meitä aurinkoisilla ilmoilla ja lämpimillä iltapäivillä, joten konsepti oli oikein toimiva. Täällä ei sateestakaan tarvitse huolehtia. 

Samaan syssyyn juhlimme myös viisi päivää nuoremman serkkupojan synttäreitä – mikä ihana tekosyy saada kaukomatkalaiset serkuksetkin paikalle! Tarjoilut jaettiin puoliksi: minulle makeat, sister-in-law hoiti suolaiset. Ja olisihan se pitänyt arvata, että suomalainen emäntämme päätti sitten kantaa kortensa kekoon catering-ammattilaisen ottein… (Sanotaanko, että tarjottavaa oli taas pienelle pataljoonalle…)

En tajua, miten kaksivuotias voi jo olla niin obsessoitunut jostakin tietystä Disney-hahmosta, mutta meidän perheessä Frozen on aivan ehdoton hitti. Päivästä toiseen leikitään Elsaa ja Annaa, ja Let it Go pitää soittaa noin miljoona kertaa päivässä. Molemmat tytöt osaavat sekä laulunsanat että koreografiat ulkoa… Synttärit pidettiin siis itsestäänselvästi Frozen-teemalla koristeita ja kattauksia myöten. Synttäripaketeistakin saattoi kuoriutua jotain teemaan liittyvää. Juhlimassa oli sankareiden vanhempien ja sisarusten lisäksi isovanhemmat, muutama täti ja setä, suomalainen ystäväpariskunta sekä kummisetä ja -täti. 

Kummitädin sylissä on turvallista jännittää seremonioiden alkua. :) 

Varamummi Meimi taikoi 2-vuotiaille suussasulavan täytekakun: täytteinä oli vadelmia, mustikoita, mangoa, valkosuklaata ja banaania. Tämä suomalaistyyppinen kakku on myös amerikkalaisten mieleen, sillä perinteiset sokerikuorrutteiset ja äklömakeat jenkkikakut eivät uppoa edes sweet tooth -amerikkalaisille. Oma taidonnäytteeni taas olivat allaolevat Magnolia Bakeryn reseptillä tehdyt vanilja-cupcakesit (samoja kuin Sinkkuelämää -sarjassa ja New Yorkissa oikeasti sijaitsevassa leipomossa myytävät kuppikakut). Tyttäreni sai puhaltaa kynttilät pinkistä, serkkupoika taas turkoosinsinisestä kuppikakusta. 

Pöydän muita herkkuja olivat kettle corn -popparit, Red Vines -lakritsi, Reese´s peanut butter cups, kanasalaatilla täytetyt croissantit sekä savulohidippi suolakeksien päälle. Pikkunaposteltavaa saatiin pähkinöistä ja kasviksista. 

Grandma ja lapsenlapsi nro. 34.

Synttärilaulujen ja syöminkien jälkeen siirryimme sisätiloista ulos, jossa lapset saivat viilettää omia menojaan keinuissa ja leikkimökissä temmeltäen. Siinä meinasivat synttärilahjat ja niiden avaaminen unohtua kokonaan, kunnes joku havahtui muistamaan lahjojen jakamisen. Paketeista paljastui tällä kertaa Elsa- ja Anna-nuket, Frozen-leikkikengät, My Little Poneja, uudet nukenrattaat, karkkikoru ja kummeilta leikkitietokone. 

Lasten leikkiessä me aikuiset asetuimme patiolle vilttien ja tohveleiden kanssa. Monta tuntia kului nautiskellen illan pimeydessä kuumista juomista, toistemme seurasta sekä kynttilöiden tunnelmallisesta loimusta. Kaiken kaikkiaan oli kyllä aivan täydelliset juhlat! Grandma poistui muita aiemmin valmistelemaan seuraavan päivän kiitospäiväateriaa – palataan siihen sitten seuraavassa postauksessa. :)