Thanksgiving outfit
Tänään vietimme ensimmäistä Kiitospäivää Atlantin tällä puolella. Aiempina vuosina Suomessa vietimme Kiitospäivää suomalais-amerikkalaisten ystäväpariskuntien kanssa vähän etuajassa, mutta nyt saimme sitten juhlia periamerikkalaiseen tyyliin suvun kesken. Kiitospäivä on täällä ainakin ruokaperinteiden perusteella joulun kaltainen juhlapäivä, jolloin äidit saavat ahkeroida keittiössä oikein olan takaa. Itse olin vastuussa henkilökohtaisesta bravuuristani, kurpitsapiirakasta. Todettakoon kuitenkin, että perheen miesväki oli erityisen huolissaan siitä, että anoppini oli luottanut kurpitsapiirakan minun hoidettavakseni 😀 Onneksi lunastin herrojen korkeat odotukset, sillä ilmeisesti piirakka veti vertoja anopin versiolle.
Today we celebrated our first Thanksgiving on this side of the Atlantic ocean. In Finland we used to gather with other finnish-american couples on Thanksgiving, but now we finally had a chance to experience the authentic family celebration. Thanksgiving seems to be like Christmas here, at least when it comes to the traditional food. All mothers out there must have spent at least two days in the kitchen, just slaving away! My responsibility was to bake my personal favorite, pumpkin pie. I have to admit that the guys in the family were particularly worried after my mother-in-law trusted this demanding task onto my hands 😉 Fortunately I managed to satisfy their high standards: apparently my pumpkin pie was almost up to par with their mother´s version.
DRESS Indiska VEST h&m BELT Forever 21 WATCH Sekonda SHOES Dinsko TIGHTS Seppälä
Vähän vahingossa pukeuduin päivän teeman mukaisesti, mukaillen siirtolaisten asusteita. (Juu, oppilaiden kanssa käytiin niitä muinaisasuja läpi, ja jäi näköjään sitten itsellekin jonnekin alitajuntaan kummittelemaan ne letit, pitsit, nahkanyörikengät ja ruskeat mekot…) Olen viime aikoina jotenkin tykästynyt kovasti erilaisiin letteihin, harmi vaan etten oikein saanut rennosti sutaistua kalanruotolettiäni tämän paremmin tallennettua.
Seems like I accidentally wore an outfit inspired by the pilgrims. (I must have been subcounsciously influenced by the ancient outfits that I talked about with my pupils… The braids, lace, leather shoes and brown dresses are definitely showing in this outfit.) I also have a thing for braids, too bad that I didn´t succeed in documenting this fishbone braid any better…
Heh, osa meidän omaisuudestamme on edelleen matkalaukuissa, ja oli kyllä ihana yllättää itsensä vahingossa, kun löysin nämä kaunokaiset sieltä kaiken tavarapaljouden keskeltä. Aitonahkaiset herrainkengät ovat muutaman vuoden takainen löytö Dinskon alelaarista, olisinko maksanut näistä peräti hurjat kymmenen euroa… Ne ovat mukautuneet jalkaani aivan täydellisesti, supermukavat jalassa!
We still have some of our property in suitcases so it was definitely a pleasant suprise to find these beauties buried underneath all those bedsheets and towels. These gentlemen´s shoes are real leather and an amazing find from Dinsko: I think I ended up paying about 10 euros for these shoes. They are super comfy and fit my feet perfectly!
Olen viime aikoina ajatellut kiitollisuutta paljon. Lähipiiriä koskettanut pienen lapsen traaginen kuolema on saanut iloitsemaan omista tyttäristä enemmän kuin koskaan. Yllättäen ne arjen pienet sanaharkat ja kädenväännöt eivät enää tunnukaan kovin merkittäviltä tai murehtimisen arvoisilta. Olen itse perusluonteeltani kärsimätön perfektionisti, enkä ole kovin hyvä sietämään epävarmuutta ja tällaista väliaikaisasumista. On liiankin helppoa jumiutua nostalgiseen kaipuuseen ja muistoihin, tai vaihtoehtoisesti odottaa turhautuneena jotain parempaa tulevaksi. Olen yrittänyt opetella hetkessä elämistä ja vähempään tyytymistä, monessakin asiassa. Näin joulua odottaessa tietysti pieni ”koti-ikävä” nostaa päätään, kun katselen blogeista kuvia Aleksin jouluvaloista tai saan kutsun kaverin joulukonserttiin. Tiedän, etten tänä jouluna herää isän paistaman kinkun tuoksuun kuuntelemaan suomalaisia joululauluja. En pääse perinteiseen kello neljän joulusaunaan tai laulamaan lapsuudenperheeni kanssa ”Arkihuolesi kaikki heitä” ennen joulupöytään istumista.
Sen sijaan valmistaudun joulunodotukseen täällä aavikolla, palmujen ja kaktusten alla. Joululauluja en pysty kuuntelemaan päiväsaikaan, koska ne ”Hanget korkeat nietokset” eivät ihan samalla tavalla kolahda täällä ikuisen kesän osavaltiossa. ;) Aion kuitenkin luukuttaa suomalaisia joululauluja sen koko kahden tunnin ajomatkan, mikä meillä kuluu vuorille, Flagstaffin alppikaupunkiin ajaessa. En ota paineita suomalaisista jouluruuista, vaan juhlin tämän joulun amerikkalaisten perinteiden mukaan. Olen sanattoman kiitollinen siitä, että saan sisaruksistani kaksi tänne joulunviettoon kolmeksi viikoksi. (Tilauksessa on mm. joulutorttuainekset, Fazerin joulusuklaata, ruisleipää ja muumimukeja!) Tänä vuonna en vietä harmonisen harrasta kotijoulua lapsuudenkodissani, mutta saamme juhlia joulua ihanan kaoottisissa tunnelmissa suuren amerikkalaissuvun keskellä. Ja silti tulee joulu kultainen.
—
Lately I have thought about thankfulness a lot. Recently we were touched by a tragic death of a little child. That made me realize how blessed I really am to have my precious little girls. Suddenly those little daily arguments don´t feel so huge or worth worrying about. I am an impatient perfectionist who has a hard time dealing with uncertainty and this temporary living arrangement. Sometimes it´s too easy to dwell in memories and nostalgia – or become frustrated and constantly long for better times to come. I have tried to learn to live in the moment and be content. The Holiday season triggers many memories and sometimes makes me a little homesick, for example when I read Finnish blogs and see pictures of the Christmas lights in my hometown or get an invitation to a friend´s Christmas concert. I know that this Christmas I won´t be waking up to the smell of ham that my dad has roasted overnight or to the sound of Finnish Christmas carols. I won´t be taking the traditional 4o´clock sauna or singing ”Arkihuolesi kaikki heitä” with my childhood family before dinner.
Instead, I am preparing Christmas here in the desert, underneath the cactuses and palm trees. I can´t stand listening to Christmas music during the daytime – somehow the ”White Christmas” just feels a bit wrong here in the Sunshine State. ;) However, I´m going to turn the volume up on our way to the mountains, which is where we will be spending Christmas. I am not going to stress about making Finnish Christmas dishes, I´m just going to enjoy the American traditions this year. I am incredibly thankful for getting two of my siblings here for Christmas though! (I have ordered ingredients for prune tarts, some Fazer Chocolate, rye bread and Moomin mugs!) I won´t be spending the Christmas at my childhood home, but we are spending our first Christmas with the lovely, crazy, chaotic American family. And we are certainly going to have ourselves a Merry Little Christmas.
x Hanne