Emerald & Gold
Työviikko on saatu käyntiin uuden, kirkkaanvihreän mekon voimin. Unenpöpperöisiä maanantaiaamuja piristää reipas värienkäyttö – ja toki tämä palannut auringonpaistekin auttaa asiaa. Vaikka näin aikuistumisen myötä hurjimmat tyylikokeilut ovatkin jo takana päin (eikä vaatekaappi enää kukoista ihan samanlaisissa sateenkaaren väreissä kuin ennen), pidän silti voimakkaista väreistä. En ole koskaan kokenut pastelleja omakseni, sillä ne tekevät ihostani jotenkin harmaan ja mitäänsanomattoman näköisen. Ruskettuneella iholla toki mikä tahansa väri näyttää hyvältä, mutta itse rusketun aika huonosti, ellen sitten vietä altaalla tuntikausia joka päivä. (Ja niin ihanalta kuin se kuulostaakin, siihen minulla on mahdollisuus ehkä jossain toisessa elämässä. :D) Siispä koen vahvat värit omakseni, erityisesti sinisen, vihreän ja lilan sävyt. Punaiseen minulla liittyy lapsuudentraumoja, kun äiti puki minua aina kyseiseen väriin. Kokomustaan pukeutujaa minusta tuskin tulee koskaan, vaikka sekin tuli tänään kokeiltua. Asukuvia siitä en valitettavasti ehtinyt ottaa, mutta palataan siihen toisella kertaa!
The work week has started with a new emerald dress. The groggy Mondays are easy to brighten with a splash of color – although this returned sunshine may also have cheered me up a little. Even though my craziest style experiments are now in the past (meaning, my closet isn´t filled with rainbow colors and ruffles), I still love bold colors. I have never felt comfortable in pastels: they seem to make my skin look greyish and just plain blah. Anything looks good with a nice suntan, but unfortunately I´m not one of the lucky ones. I just don´t get tan unless I sit at the pool for hours every day – and as divine as that sounds, I might only get a chance to do that in another life. 😀 So, I definitely prefer strong colors, especially different shades of blue, green and purple. Red is associated with some serious childhood trauma, because my mom used to make me wear it all the time. I don´t think I´ll ever be wearing all black, although I did try that today. Unfortunately I wasn´t able to get picture proof, but maybe another time!
Viikonloppuna jouduin etsimään itselleni työkelpoiset, matalakantaiset kengät. Kriteerinä oli umpinaisuuden ja matalakantaisuuden lisäksi helposti yhdisteltävä ulkoasu, kuitenkin pienellä twistillä. Ihailen aina klassikkotyyliin pukeutuvia, mutta itse kaipaan asusteilta erottuvuutta. Nämä tohvelimalliset kengät löysin eräästä luotto-outletistäni (kuinka ollakaan), ja ne ovat kyllä mukavat jalassa! Minulla on ennestään parit ballerinat, mutta luulen raskauksien tosiaankin muuttaneen kengänkokoani, sillä vuosia sitten ostetut ballerinat puristavat ikävästi varpaita. Ja ehkä niitä kuusi vuotta sitten ostettuja, kirjaimellisesti puhkikulutettuja kenkiä voikin jo hyvällä omallatunnolla uusia… Nyt olisi käyttöä äidin ilmiömäisille inventaariotaidoille, kun kaikista vanhoista aarteista ei millään raaskisi luopua. Kyllä, tunnustaudun siksi tyypiksi, joka käyttää kaiken omaisuutensa ihan hamaan loppuun saakka. Uuden puhelimenkin suostuin ostamaan vasta siinä vaiheessa, kun vanha pysyi ainoastaan kumilenkkien ansiosta koossa ja tekstareiden sisältö piti puoliksi arvata.
Last weekend I had to find a pair of work-suitable, functional shoes. My criteria consisted of no heels, no peep-toe or sandals, easy to mix and match, but still with a little twist. I always admire people who choose the classics for their wardrobe, but I usually want to stand out with my accessories. These slipper-like shoes I found from one of my favorite outlets (are you surprised?), and they are really comfortable to wear. I already own two pairs of ballerinas, but I swear that the pregnancies really must have changed my shoesize because those ballerinas really squish my toes. They were also bought like 6 years ago, so maybe I could justify buying new ones… Right now I really could use my mother´s phenomenal inventory skills, because I am horrible at throwing old things away. Yes, I have to admit that I am one of those people who uses their possessions to the very end, until they break down. For example, I finally gave in and bought a new phone when my previous phone was being held together by elastic bands and I pretty much had to guess the content of my texts.
Suomesta aikoinaan ostettu suosikkikoruni on taas löytänyt tiensä luottoasusteiden joukkoon. Tätä iki-ihanaa pöllökorua on korjailtu useamman kerran, ja se vaan jaksaa porskuttaa menemään. Pöllöissä vaan on jotain todella suloista!
This necklace was purchased in Finland, a loong time ago. This lovely necklace has been fixed many times and it has some serious sentimental value for me, even if it´s not very valuable based on its original price.
DRESS Enfocus Studio LEGGINS Nordstrom PURSE h&m SHOES Dirty Laundry NECKLACE Ninja
(P.s. Anteeksi taas kuvanlaatu, nämä kuvat otettiin kirjaimellisesti parissa sekunnissa sen jälkeen kun tulin kotiin. Vauva oli silloin kyllä päiväunilla, mutta heräsi ääneni kuultuaan, ja huuto kuului ulos asti… Näköjään mieheltä jäi sitten taas kameran säädöt katsomatta.)
(P.s. Sorry about the bad picture quality, these photos were literally taken in a couple of seconds, right after I came home. Our baby was napping but woke up when she heard my voice, and her screaming could be easily heard all the way outside. So, the camera settings were whatever they happened to be at the moment!)
x Hanne