Wedding pastels
Luulin jo julkaisseeni nämä tunnelmalliset kuvat hääjuhlasta, johon saimme kunnian osallistua. Saimme olla osana häävierasjoukkoa, joka saatteli suomalaisen ja amerikkalaisen yhteiselle matkalleen. Näissä kansainvälisissä hääjuhlissa on aina ihan omanlaisensa tunnelma: päällimmäinen tunne on toki aina onni, kun rakastunut pari saa toisensa, mutta toisaalta sydämessä vallitsee pieni haikeus sen puolison puolesta, joka jättää kotimaansa, perheensä ja ystävänsä taakseen. Kyyneliltä ei tässäkään juhlassa vältytty.
I thought I already published these pictures that I took in this beautiful wedding that we were honored to attend. As wedding guests, we were witnessing as this Finnish-American couple began their journey as husband and wife. These international weddings always have a special atmosphere: the most prevalent feeling is obviously happiness for the couple, but on the other hand, there was a little part of my heart that was aching for the spouse who had to leave their home country, friends and family. Tears couldn´t be avoided in this wedding celebration.
Koristeita katsellessa alkoi hieman hymyilyttää: kenellekään ei tainnut jäädä morsiamen lempiväri epäselväksi! ;) Tuli ihan elävästi mieleen eräät häät nelisen vuotta sitten, joissa joka ikinen yksityiskohta kaasojen mekoista kakkukoristeisiin ja jopa alusvaatteisiin piti olla lilaa… :D Kuka lie ollut tämä OCD-morsian, joka palautti floristille juhannusaattona kimppunsa uudelleen tehtäväksi, koska ruusut eivät olleetkaan shampanjan sävyisiä!
I had to smile at these decorations: I don´t think anyone was wondering what the bride´s favorite color is! ;) This brought back some memories from a certain wedding 4 years ago, where every single detail from the bridesmaid´s dresses to cake decorations and even lingerie had to be puprle… :D I wonder who this OCD-bride was (the one who actually returned her bouquet to the florist, on the Midsummer Eve, to be remade because the roses weren´t the right shade of champagne!)…
Täkäläisissä häissä pukukoodi on monesti aika erilainen verrattuna siihen, mihin Suomessa on totuttu. Siinä missä suomalaiset häät ovat lähes poikkeuksetta etiketiltään vähintäänkin tumman puvun edellyttäviä, täällä on ihan ok saapua hääjuhlaan vaikka siisteissä farkuissa ja rennossa kauluspaidassa. Lähisuku ja wedding party yleensä pukeutuu siistimmin. Mekin päädyimme tänne juhlaan vähän ex tempore, joten asut olivat sitten sen mukaiset… Tähän pukukoodiin tottuminen vei ainakin itseltäni jonkin verran aikaa, sillä suomalaisena olen tottunut ajattelemaan niin, että on epäkunnioittavaa saapastella toisten häihin arkisissa vaatteissa. Oma juhlafiilikseni ainakin lähtee pitkälti vaatteista, sillä ne juuri nostavat tunnelman arjen yläpuolelle. Toisaalta taas ihailen täkäläisen seurakunnan rentoa ja stressitöntä otetta häiden järjestämiseen: kutsu on kaikille avoin, ja koko seurakunta puhaltaa yhteen hiileen kattaakseen häistä aiheutuvan työmäärän ja kustannukset. Kukaan ei panikoi pienistä yksityiskohdista samalla tavoin kuin me suomalaiset perfektionistit. :) Joten on näköjään ihan mahdollista saada aikaan kauniit koristelut ja upeat häät ilman kaikkea sitä ylenmääräistä jännittämistä ja stressiä!
The dress code in American weddings is often quite different from what I am used to in Finland. Finnish weddings almost always require at least a dark suit etiquette, but here it is completely okay to show up in a nicer pair of jeans and a casual dress shirt. Usually the immediate family and the wedding party dress a little bit nicer. We ended up going to this wedding at the very last minute, so our outfits were not as formal as I would like… It definitely took me a while to get used to this dresscode: I am used to thinking that showing up in casual clothes on someone else´s special day is disrespectful and rude. And my own celebration mood definitely comes from clothes, because they make the difference between everyday life and a celebration. On the other hand, I admire the stress-free, open-invitation style of weddings here. Everyone is welcome, and the whole congregation works together to cover the costs. Nobody worries about the details to the extent that we perfectionists do in Finland. :) So I guess you can still have a beautifully decorated and planned wedding without all the tension and stress!
x Hanne