It´s a date!
I have been trying to get my husband to go on a date for a while now. I’ve been dropping subtle hints, asked him directly and even tried to arrange a date on his birthday. Since all my efforts failed, I pretty much lost my hope. Last week he surprised me on a Thursday evening: he came home from work and told me to get ready to go out to eat. He had even arranged a babysitter. I was pretty impressed – until I remembered that the same night I was supposed to have the dress rehearsal for our concert. Which meant that we wouldn’t have enough time to go to a nicer restaurant. Oh well, it’s the thought that counts, right? We ended up trying an Asian restaurant that we’ve been meaning to go to for a long time.
Olen jo pitkään yrittänyt saada armasta miestäni ulos syömään. Mitkään hienovaraiset vihjailut, suorat puheet tai edes epätoivoinen yritys järjestää ravintoladeittiä hänen syntymäpäivälleen eivät ole toimineet. Olin jo tainnut menettää toivoni, kunnes hän oma-aloitteisesti yllätti minut viime viikon torstaina. Töistä tultuaan hän komensi minut vaihtamaan salonkikelpoiset vaatteet päälle, jotta pääsisimme ulos syömään. Lastenvahtikin oli järjestetty. Olin vaikuttunut tästä organisointikyvystä, kunnes muistin, että samana iltana olisi orkesterini kenraaliharjoitus. Mikä taas tarkoitti sitä, että meillä ei millään olisi aikaa mennä mihinkään hienompaan ravintolaan. No, ajatus tärkein… Menimme sitten erääseen Aasialaiseen ravintolaan, jota meidän on jo pidempään ollut tarkoitus kokeilla.
Top: Michael Kors // Skirt: Charlotte Russe // Leggins: Last Chance // Flats: ALDO // Bag: H&M
As appetizer, we ordered the famous Chang’s Chicken Lettuce Wraps. I must have been too hungry to even take a picture. However, I managed to snap a photo of my entrée. I ordered an Asian style Waldorf Salad (I’m crazy about the original version). It definitely lived up to my expectations after the delicious appetizer. Although, this probably would have been enough food for the whole week… It was like a giant mountain of food! Our babysitter got the leftovers :) We were really satisfied with the quick and friendly service of PF Chang’s. They actually have a first time visitor program, so we both got gift cards to the restaurant as a thank you! They each cover one appetizer and one entrée. So if you haven’t tried this one before, now is a really good time!
Alkupalaksi tilasimme kuuluisia Changin Kana-salaattiwrappeja. Olin varmaan niin nälkäinen, etten muistanut edes ottaa niistä kuvaa. Mmm… Kaikesta huolimatta onnistuin kuitenkin kuvaamaan pääruoan. Tilasin aasialaistyylisen Waldorf-salaatin (olen aivan hulluna Waldorf-salaatin alkuperäisversioon). Salaatti todellakin vastasi odotuksiani herkullisen alkupalan jälkeen. Tosin tässä olisi ollut minulle ruokaa viikoksi… Annokset olivat aivan valtavia, tämä oli varsinainen salaattivuori. No, olipahan kotiinviemisiä lapsenvahdille. Olimme molemmat tyytyväisiä ravintolan ripeään ja ystävälliseen palveluun. Heillä on ensikertalaisille oma ”ohjelma”, johon kuuluu ravintolan managerin pieni esittely, jonka päätteeksi saimme kumpikin lahjakortin ensi kertaa varten. Lahjakortti kattaa yhden alkupalan ja yhden pääruuan, joten eipä siis hullumpi saldo muutenkin edullisen ravintolaillallisen päätteeksi.
After almost rolling out of the restaurant, we decided to go for a walk in the park closeby. It was really beautiful at night time with all the statues, art, lights and fountains. I have eaten in many of these surrounding restaurants before but never really spent time in the park, so it was about time.
Varsin täyttävän illallisen jälkeen päätimme sulatella ruokaa kävelemällä viereiseen puistoon. Puisto oli illalla todella kaunis patsaineen, taideteoksineen, valoineen ja suihkulähteineen. Sinänsä jännittävää, että olen aiemmin käynyt monissa puiston läheisissä ravintoloissa syömässä, mutten sitten koskaan aiemmin ole tutustunut kyseiseen puistoon sen tarkemmin.
It’s funny what a couple-hour long getaway does to you. I can honestly say that I often miss the times when we were able to do things more spontaneously and actually be present with each other. Not that I don’t love our daughters (they obviously are the most precious gift I could have ever asked for) but sometimes you just need to get away for a while to appreciate the everyday life more. And I have to admit that it is nice to talk about something else besides who’s turn it is to change a diaper or read a bedtime story. All parents (especially stay-at-home moms) know how wonderful it feels to finish a meal in peace without anyone clinging onto you, asking for another glass of milk or spilling a gallon of sticky juice on the floor. It’s the little luxuries that count. :) We have this saying in Finland: the only thing that mothers can eat warm is ice cream…
On kyllä ihmeellistä, miten paljon parin tunnin miniloma kotoa piristääkään. Voin ihan rehellisesti sanoa, että usein kaipaan niitä aikoja, kun pystyimme tekemään asioita spontaanimmin ja olemaan enemmän läsnä toisillemme. Ei niin, ettenkö rakastaisi pieniä tyttäriämme eniten maailmassa, mutta joskus vaan on pakko päästä hetkeksi hengittämään ilmaa ihan omana itsenään. Silloin sitä arkeakin jaksaa paremmin. Ja onhan se toki mukavaa puhua puolison kanssa muustakin, kuin siitä kenen vuoro nyt on vaihtaa vaippa tai lukea iltasatu. Kaikki vanhemmat (erityisesti kotiäidit tai -isät) tietävät kyllä, miten ihmeelliseltä tuntuu saada syödä ateriansa ilman, että kukaan roikkuu lahkeessa, kinuaa kolmatta maitolasia tai kaataa litran klähmäistä mehua pitkin lattioita. Arjen pientä luksusta. :) Suomessahan on tämä sanonta, että äidit saavat syödä lämpimänä ainoastaan jäätelön….
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
x Hanne