KITCHEN REMODEL STEP BY STEP

 

 

 

Kun talokaupat menivät läpi, olimme Meksikossa lataamassa akkuja tulevaa koitosta varten.  Heti kun avaimet saatiin käteen, alkoi vimmattu remontti. Mies otti vastuun maalaamisen aloittamisesta, minä taas näppäränä tyttönä nappasin porakoneen käteen ja aloin irroitella ovia keittiön kaapeista. Myös ruokailutilan haitariovet (alla) sekä samanlaiset lasten makuuhuoneiden kaappien ovet saivat lähteä. Alku lähti tosi hienosti käyntiin, kunnes mies tajusi, että oli ajatuksen tasolla kyllä tehnyt sähkösopimuksen, mutta se olikin sitten jäänyt tekemättä. Oli suht mielenkiintoista tehdä remppaa kännykän taskulampun avulla, varsinkin kun myös porakone sanoi sopimuksensa irti ja jouduin väkertämään loput ovet irti ihan vanhanaikaisella ruuvimeisselillä. (Tämän ajan mies käytti maalattavien huoneiden suojaamisen sijaan aggregaatteja metsästämällä…)

Kun lopulta saatiin aggregaatit ja valaistus illaksi käyntiin, projekti saatiin kunnolla käyntiin, jotta pysyttäisiin aikataulussa. Meille oli seuraavana päivänä nimittäin tulossa miehen veli maalausapujoukoiksi, joten suojaus oli pakko saada sitä ennen tehtyä.

 

Ruokailutila (yllä) oli pakko saada muokattua käytännöllisemmäksi meidän tarpeitamme varten. Vasemmanpuolisesta kaapista tulisi säilytystila ulkovaatteille (jostain syystä amerikkalaisissa taloissa ei juuri koskaan ole kunnon eteistä tai säilytyspaikkaa takeille ja kengille, monet käyttävät kenkiä sisällä ja takit pidetään omissa vaatekaapeissa). Oikeanpuolimmaisesta kaapista puolestaan tulisi kuiva-ainekaappi pyykkihuollon siirtyessä autotalliin, jonne ajattelimme tehdä neljännen makuuhuoneen ja kuraeteisen / kodinhoitohuoneen. Näin pyykkishow´lle olisi kunnon tila, ettei ruokapöydällä tarvitsisi liitostella kalsareita… 

Ihan sivuhuomiona vielä: kenen kuningasidea on ollut laittaa samaa laattaa lattiaan, keittiön tasoihin sekä vielä saarekkeen kylkeen?! En tiedä onko jollain oikeasti tällainen maku, vai onko kyseessä ollut ylijäämä laatta, jota sitten säästösyistä on tungettu sinne sun tänne? Laatta jäi vielä lattiaan, mutta muualta se kiskottiin irti. 

Tässäpä omaa työnjälkeäni kaappien ovien irrottamisen jälkeen… Iki-ihanat loistelamput olivat tässä vielä paikallaan.

 

… Vaan eivätpä olleet kauaa, kun armas mieheni pääsi assarinsa kanssa vauhtiin keittiödemon kanssa! Kaapit ja rumat tasot saivat kyytiä, samoin keittiön ja olkkarin väliseinä. Alla tila on jo muovitettu keittiökaappien runkojen maalausta varten, jotta tuleva sotku saataisiin minimoitua. Ruiskulla maalaus sujui todella nopeasti! Laatikostot maalattiin rosin-paperilla suojatussa autotallissa. Yksi kerros pohjamaalia, väliin huolellinen hiominen, ja kaksi kerrosta mustaa maalia.

Herra Maalari vauhdissa…

 

Demon ja maalauksen jälkeen seuraava askel oli laittaa tasot paikalleen. Muutaman päivän olimme kokonaan ilman tasoja ja lavuaaria, mikä oli kyllä todella turhauttavaa. Tiskien käsinpesu vessan lavuaarissa oli ihan kamalaa, ja viemäri meinasi mennä tukkoon jo ihan mitättömän pienistä ruuanmuruista. Enimmäkseen käytimme toki kertakäyttöastioita, mutta väistämättä patoja ja pannuja oli pakko pestä. 

Tasojen kanssa jouduimme säätämään yllättävän pitkään. Meidän oli tarkoitus ostaa Ikeasta valmiit puutasot, ja monen koukun jälkeen sainkin ne sieltä haettua. Ikeassa olivat kaikki haluamamme sarjan tavalliset tasot loppu, joten ostin neljä saarekekokoista tasoa, joiden Honda Pilottiin mahduttaminen (lapset kyydissä) oli suhteellisen vinkeä operaatio. Muutaman edestakaisen Ikea-reissun tehtyäni saimme lainaan appiukon pakettiauton, jolla lopulta saimme roudattua tasot Phoenixista kahden tunnin päähän kotiin Flagstaffiin. Perillä sitten huomattiin, että mittasuhteet eivät täsmää, ja edes neljä saareketasoa eivät riitä kattamaan keittiömme tasojen pinta-alaa. Siinä kohtaa ei kyllä tiennyt itkisikö vai nauraisiko – aiemmin nimittäin Ikean vuoropäällikkö oli kuvitellut, että olen joku remppayrittäjä, kun ostan tuollaisia määriä saareketasoja. Siitä päätellen olisi voinut kuvitella, että materiaalia on enemmän kuin riittävästi… Mutta ei.

Eikä siinä sitten auttanut muu kuin lähettää tasot samaa tietä takaisin sukulaistytön lava-auton mukana Phoenixiin. Phoenixin päässä tasot jätettiin miehen vanhemmille, josta sitten kälyni kanssa kävimme naisissa ne palauttamassa. Huh mikä operaatio…

Koska meidän jättisaarekkeeseemme ei siis saanut valmiita tasoja, ne oli pakko tehdä itse. Mies lainasi kaveriltaan puristimet, osti kasan seetripuuta, ja ryhtyi tuumasta toimeen. Lukemattomien hiomiseen kulutettujen tuntien ja liimaamisen jälkeen tasot alkoivat hiljalleen muotoutua.

Seinäpaneelikin saatiin paikalleen. Siitä tulisi valkoinen, ja seinälle avohyllyt rakkaille Suomi-astioilleni…

Tässä taso on jo petsattu Natural Oak -sävyllä. Vetimet tilattiin Amazonista, ja pidän kyllä kovasti tuon sinimustan ja kullan sekä lämpimän sävyisen tason liitosta!

Viimeinen vaihe tason tekemisessä oli pinnan viimeistely kovalla bartop-kiilteellä, joka suojaa tason ja pitää sen helppohoitoisena. Kun taso ei ollut luonnostaan kovin tasainen, kiillettä piti levitellä kahteen otteeseen. Se oli siis tavallaan paksua läpikuultavaa kiisseliä, joka levitettiin puun päälle lastalla ja tasoiteltiin mahdollisimman tasaiseksi. Lopulta kuplat poistettiin polttimen avulla.

Tässä näkyy nyt keittiön nykytila. Katto on vielä viimeistelemättä, mutta siihen tulee valkoiseksi maalattu paneeli sekä pihaltamme pelastetut tallissa varmaankin aikoinaan käytetyt kattopalkit. Niistä tulee tuohon keittiön ja olkkarin väliseen aukkoon myös kivaa karaktääriä! Sähkömies kävi asentamassa valaisimet siihen kuntoon, että ne pitää enää viimeistellä kunhan katto valmistuu.

Tässä vanha kuva olkkarin puolelta ennen kuin keittiön paneelit oli maalattu.

 

Mitäs pidätte keittiön muodonmuutoksesta?