KESÄMÄTTÖÖ
Käsi ylös, kenellä on mennyt kesä salilla himotreenatessa ja puputtaessa pupunruokaa?
Juu. No ei ainakaan mulla. Tiesin kyllä etukäteen, että täällä peräkylillä tuskin saisin itseäni raahattua salille jo ihan logistisista syistä, mutta elättelin kyllä toiveita aamu- tai iltalenkeistä. No tässä niitä kivoja lenkkikelejä on odoteltu, ihan niin masokisti en ole että lähtisin tuonne sateeseen pinkomaan, varsinkin kun vihaan cardiota jo valmiiksi.
Sen sijaan kesä on kulunut syödessä. On ollut kyläilyjä kavereitten kanssa – unohdin jo, että Suomessa on tapana kattaa seitsemää sorttia pöytään, kun tulee vieraita. Pöydät ovat notkuneet toinen toistaan upeammista leivonnaisista, salaateista ja erinäisistä kulinaarirista elämyksistä oikeastaan jokaisessa kyläpaikassa, jossa meitä on tänä kesänä kestitty. Kotikyläilyjen lisäksi on ollut jos jonkinlaista grilli-iltaa, nyyttärikokoontumista, puistopiknikkiä ja ravintolaillallista. Paljon on syöty ulkona, ja kotiruokailuunkin on panostettu vähän makaronilaatikkoa enemmän. Varoitus: älä lue tätä postausta, jos sinulla on nälkä. Silläkin uhalla että juuri söit, saatat kokea tarvetta sännätä jääkaapille tai lähikauppaan näiden kuvien jälkeen…
KOTIRUOKAA
Tein eräänä päivänä wokkia ystävän reseptillä (en siis kirjoitellut mitään ylös, kunhan apinoin herra Masterchefin muuveja ja raaka-aineita ulkomuistista). Wokki on kyllä osoittautunut meidän perheessä erittäin toimivaksi kotipikaruoaksi, jota voi varioida loputtomiin joko kasvisversiona tai lihoja vaihtelemalla. Kastikkeet ja muut mausteet sekä lisukkeet tuovat myös vaihtelua. Wokkiin saa myös erittäin kätevästi uppoamaan kaikki kaapin jämät pähkinäpussin lopuista nahistumisuhan alla oleviin vihanneksiin ja edellisen päivän lihanjämppeisiin.
Sadepäivän iloksi järjestimme tyttäreni toiveesta ihan ex-tempore ”Englantilaiset juhlat”, joihin piti kutsua naapuruston pikkulikat syömään kuppikakkuja. Ohjeistuksena oli pukeutua hienoimpaan prinsessamekkoon, joka kaapista löytyi. (Alla olevassa kuvassa taitaa allekirjoittaneen tyttärillä olla jo asukokonaisuus nro. 2 menossa…) Ohjelmanumerona oli koristella cupcakesit erilaisilla strösseleillä, helmillä ja geeleillä. Hauskaa oli! Vanhuus ei taida tulla yksin: olen leiponut näitä kuppikakkuja jo useamman kerran Sinkkuelämää -sarjasta tutun Magnolia Bakeryn Vanilja-kuppikakkureseptillä, ja tällä kertaa olinkin sitten ostanut epähuomiossa vaniljauutteen sijaan vadelmauutetta… No, tulipahan testattua, ja lopputulos oli oikein maistuva! 🙂
Juhannukseksi leivottiin perinteisesti Brita-torttuja oikein kaksin kappalein. Äitini versio oli tietysti esteettisesti omaani aika paljon kauniimpi, minä vatkasin pari desiä lisää kermaa peittämään kosmeettiset vauriot… 😉 Mutta oli kyllä hyvvee!
YSTÄVIEN LUONA
Saimme kutsun ystäväperheen luokse syömään. Tarkoitus oli grillata, ja kyselin mitä voisimme tuoda mukaan. Herra pääkokki kielsi tuomasta mitään… Lopputulos oli järjetön monen ruokalajin gourmet-ateria viidelletoista hengelle. Alkupalaksi tomaattikeittoa creme fraichella ja tuoretta leipää, pääruuaksi savustettua lohta, possua, parsaa, coleslaw´ta sekä mozzarella-vihersalaattia. Jälkkäriksi oli omenapiirakkaa, rahkaa mansikoilla, vaniljajäätelöä sekä monia leivonnaisia. Eihän tämän jälkeen oikein muuta voinutkaan kuin käpertyä onnellisena sohvannurkkaan mahansa viereen.
Tässä ollaan itse asiassa vanhassa kodissamme Espoossa (ystäväperhe muutti vanhaan asuntoomme meidän muutettua Atlantin taa) juhlistamassa pienen pojan synttäreitä. Ystäväni on varsinainen itseoppinut kondiittori, jonka luomuksia on aina kunnia maistella. Tarjolla oleva kakku oli itse asiassa sama, jonka hän loihti hääjuhlaamme viitisen vuotta sitten… Ihania muistoja, kivaa palata niihin makuelämyksiin tämän kakun myötä. 🙂
Juhannuksena grillattiin possua, kasviksia, halloumia ja maissintähkiä. Lisukkeina bataattiranskiksia ja vihersalaattia.
Kävimme taas erään ystäväperheen luona illallistamassa. Pääruuaksi tajuttoman hyviä lihapullia puolukkahillolla ja perunamuussilla, lisäksi fetasalaattia. Mutta jälkkäri se taas oli, joka vei kielen mennessään. Siis tämä pavlova oli aivan järjettömän hyvää, parempaa kuin häissämme tarjoiltu pitopalvelun tekemä versio.
ULKONA
Yllä Birgitan burgeri (18 egee), alla Virosta ostettu (7,5 e). Ylempi kyllä vei voiton, laadusta kannattaa siis maksaa. Perunatkin olivat niin hyviä, että majoneesin kanssa niitä olisi voinut syödä ihan pelkästään ilman burgeria. Nykyään niitä voi ilmeisesti tilata sellaisenaan! Ostin ateriajuomaksi Eeva Kolun innoittamana Kombuchaa (vähän kuin sima, mutta raikkaampaa), ja oli kyllä hyvää!
Virossa syötiin lounaaksi Caesar-salaattia, joka oli hauskasti koottu pilkkomattoman salaatin päälle. Kastike oli yksi parhaista, jota olen koskaan syönyt. Lautanen teki mieli nuolla puhtaaksi…
Taas Birgitassa… Tällä kertaa Brownieta pähkinöillä ja kinuskikastikkeella, voi morjens. Ai niin, ja tuo ihan basic kinkku-juusto-sämpylä – oli sekin hyvää. Ystäväni söivät mangojuustokakkua, jonka sisällä oli ilmeisesti tyrnimarjoja?
Virossa tulikin sitten mässäiltyä oikein urakalla, kahden eri reissun aikana. Oli juustoja hilloilla, pestoa, hummusta, aurinkokuivattuja tomaatteja yms. erilaisten suolaisten kanssa. Kakkukahveja haettiin muutamaan kertaan, buffetissa vedettiin överit (niin kuin kuuluu), ja päivälliseksi taas sisäfilettä tryffeliperunamuussilla ja parsalla. Napa meinas revetä jo alkupalojen jälkeen…
Että näin tämä kesä on täällä kulunut – mitä muuta sadekelillä voi edes tehdä kuin syödä?! Ihan jo vatsalaukkuni kannalta toivon aurinkoisempia ilmoja, että pääsisi täältä neljän seinän sisältä tekemään jotain aktiivisempaa. Tällä hetkellä urheilen vain sohvan ja jääkaapin (tai kellarin) väliä. Tänään tosin kävimme urheilemassa pari tuntia mutsikkametsällä, ja onneksi tämä Suomen oma superfood onkin vähän terveellistä naposteltavaa kuin nämä kesän järjettömät rasva- ja hiilaripommit.
Syksyllä odottaa kamala totuus, kun vyöryn salille kolmen kuukauden tauon jälkeen (toivottavasti en ihan kuitenkaan tunnistamattomassa kunnossa). Voi olla, että dipit ja leuat kertovat brutaalin totuuden elopainotilanteesta sekä yleiskunnosta (krhm).
Translation: Constant rain – what else is there to do besides eat?