TURISTI OMASSA KAUPUNGISSAAN
Viikko sitten meillä oli ilo isännöidä odotettuja Suomen-vieraita. Silloin laitoin oikeastaan kaikki omat arkirutiinit ja lasten aikataulut sivuun, jotta voisimme elää lomalaisten aikataulun mukaan ja ottaa kaikki mahdollinen irti viikon pikavisiitistä. Arki tulee vastaan kaikkialla, myös täällä palmujen alla. Tarkoitan siis sitä, että arjen ympyrät kutistuvat helposti aika pieniksi. Viikosta toiseen tulee sahattua samoja reittejä töihin, ruokakauppaan, salille, orkesteriin ja kotiin. Edes viikonloppuisin ei välttämättä jaksa innostua mistään aktiviteetista, kauppakeskuksista tai ulkoilmaurheilusta. Siksi on ihanaa saada vieraita, jotta pääsee taas ulos sieltä omasta arkikuplastaan, ja jaksaa innostua kaikista ympärillä olevista mahdollisuuksista.
Normaalisti en ikinä lähtisi yksin lasten kanssa hengailemaan kauppakeskukseen (lopputulos on yleensä se, että jahtaan kahta villikkoa ympäri mestoja), mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista kiinni ja viedä vieraamme Scottsdale Quarterille nautiskelemaan splash padista helteisellä säällä. Lapsilla oli onneksi toisistaan seuraa, ja he pysyivätkin ihan kiltisti vesialueella. Oli kyllä jotenkin liikuttavaa katsella, miten luontevasti nelikko leikki keskenään, vaikka edellisestä tapaamisesta oli aikaa jo pari vuotta. Nuorimmaiset nyt eivät varmaan muistakaan mitään siitä ajasta, mutta ehkä esikoiset saattavat jopa jollain tasolla muistaa toisensa ja ne ajat, kun kävimme yhdessä Espoon Angry Birds -puistossa.
On jotenkin hauskaa, miten sitä jumittuukin arjessa sinne neljän seinän sisälle, ja preferoi pakollisia kotitöitä auringonpaisteen sijaan. Tämäkin kauppakeskus on meiltä alle 10 minuutin ajomatkan päässä, joten voisin ihan helposti tulla tänne paljon useammin juomaan aamukahvit lasten leikkiessä suihkulähteissä. Kyllä niitä pyykkejä ja tiskejä ehtii tehdä silloin illan pimeinä tunteinakin, kun lapset ovat jo nukkumassa.
Arizonan auringon alla asustellessa monesti unohtaa, miten etuoikeutettu sitä on saadessaan nauttia auringonvalosta läpi vuoden. Sadepäiviä täällä tosiaan on ihan muutama hassu koko vuodessa. Joka ikinen kerta sitä jotenkin havahtuu arvostamaan aurinkoa, kun saa suomalaisia vieraita – tulivatpa he sitten kesällä tai talvella. Minun mielessäni Suomi alkaa muuttua koko ajan idyllisemmäksi, ja kaiholla muistelen kesäisen Helsingin katuja, kesäiltoja järven rannalla tai vihreitä metsiä. Unohdan tästä yhtälöstä kuitenkin sen, miten häviävän pienen osan vuodesta suomalaiset saavat nauttia mökkielämästä, grillaamisesta ja auringonpaisteesta. Aina kun näen kuvan harmaan hyhmäisestä maisemasta, pieni vilunväristys kulkee koko kehon läpi muistuttaen siitä, että tuollaista siellä OIKEASTI on. Suomen kesä on aivan lyömätön, siitä ei pääse mihinkään. Kylmääkin siedän hyvin, mutta pimeys on jotenkin niin totaalisen lamauttava voima, että sitä minulla ei ole hetkeäkään ollut ikävä.
Elämä lasten kanssa on aika helppoa, kun ulos lähtiessä ei tarvitse pakkautua kerroksiin eikä ottaa pitkähihaisia mukaan. Flipparit jalkaan vaan, ja menoksi. Vesileikkien jälkeen kävimme nopeasti pyörähtämässä kaupoilla, jonka jälkeen reippaat shoppailijat saivat palkaksi frozen yogurt -annokset. Kyllä tällaisina hetkinä tuntee itsekin olevansa lomalla, vaikka olikin keskiviikko – pienikin maisemanvaihdos ja poikkeama omista kaavoista virkistää kummasti!
SKORT Gap SHIRT 2nd hand SANDALS Madeline Stuart SUNGLASSES Kenneth Cole
