Feikki-glogi
Ostin Mujista glogia muistuttavaa teeta, mukana vaniljatanko, toi tahden nakoinen mauste (hehee, mausteet hallussa) ja teepussi. Tuoksu heti tosi glogiselta joten innostuin, mutta maku on vaan hieman glogiin viittaavaa. Kelpaa kuitenkin koska taalla on kylma. Ja ainoa mika mua lammittaa on taa glogin tapanen juoma ja yksi lammitin ja mun tekokuituinen peitto. Johon kaariydyn koko kotona olon ajan. Keittiossa oliivioljy on jo jahmettymaan pain.
Koti-ikava iskee aina valilla. Oon asunut monissa paikoissa ja maissa ja oikeastaan en ole ennen paljon Suomea ikavoinnut. Mutta taalla se vaan valilla iskee, ja lujaa. Yllattavaa koska luulin etta pystyisin aina olla irrottautunut ikavasta. Ehka kun taalla asiat on valila tosi erilailla kun Suomessa. Kuten saa. Tanaankin kavelin kotiin lumisade-ukkosessa ja toivoin etta salamat pysyisivat kaukana vuorten toisella puolen kunnes paasisin kotiin. Jotenkin loskassa rampiminen, ajoittain rankassa jaasateessa kaveleminen ja salamoiden raiskiessa ei oo ihan mikaan turvallisin olo olla ulkona. Joka on outoa, Suomessa ei oikeastaan ikina pelottanut luonto tai luonnonvoimat.
Mutta koti-ikavaa hellittaa feikki-glogi ja kaikki muumimukit jota taalla myydaan. Jee, muumimukit! Keraa koko sarja! Tekee mieli kerata mutta kuinka monta muumimukia voi olla liikaa? Arabin mukeissa muumit on selkeita, hahmot valittu tarkasti ja varit hallittuja. Japanissa mukeissa seikkaillee ties kuinka monta hahmoa ja varejakin on enemman kun pari. Kallistun suomen yksinkertaisimmille mukeille mutta kyllahan naa Tove Janssonin alkuperais kuvituksilla (luulisin?) olevat mukit on mun mielesta kanssa ihanii.
Aina ihanat muumit.