Kesän odotusta ilmassa

Tulisi jo ne aurinkoiset päivät,  jotta vois istua omalla terassilla aamukahvilla ja vaan hetken olla.

Omalla terassilla.

Se on työn alla. Ollut jo viime kesästä. Viime kesänä saatiin ”pohjat” tehtyä. Nyt talven aikana isäntä on meidän jostain vanhasta ovesta restauroinut uutta ovea. Ovesta viellä puuttuu lasit, jotka pitäisi käydä tilaamassa. Toivoin jo viime kesänä istuvani ja kattelevani maailman menoa omalla terdellä. Toivo hiipui mitä pidemmälle syksyä mentiin.

Ja sitten olisi vielä se toinenkin prokkis. Ulkosauna. Saatiin meidän pihaan semmonen lavetin päällä kulkeva puoli mätä sauna. Josta olisi tarkoitus tehdä toimiva sauna. Onhan meillä sauna sisällä yläkerrassa sähköinen sellainen. Ajattele nyt omalle kohdallesi. Kesä kuumalla sähkösauna porottaa yläkerrassa ja meillä on sängytkin yläkerrassa. Muutenkin kuuma eikä ilma vaihdu, joten ikkunat ovat levällään käytännöllisesti katsoen koko kesän. Voi vitsi kun ois kiva käydä ulkosaunassa ja jäähdytellä ulkona hiipimättä kuitenkaan koko talon läpi. No purku hommat ovat jääneet minun vastuulle. Olenhan minä sisäpuolen jo purkanut melkein kokokaan. Katto jäi viime vuonna kesken, kun katon sisältä menin ja löysin n. 15 halkaisijaltaan olevan ampiaispesän. Jotenkin mun innostus nyt sillä hetkellä taas lakkas kys. prokkikseen. Mä jossain vaiheesssa lupasin, että juhannuksena saunotaan. En toki sanonut, että minä juhannuksena. Jos vaikka tässä ilmojen lämmetessä pääsis tässäkin asiassa eteenpäin ja jatkaisi katon purkamista.

No maalla asuessa aina on jotakin tekemistä. Näin talvella on paljon lumitöitä ja jonkin verran puutöitä. Kovilla pakkasilla saa kantaa moteittain puita sisälle hellaan poltettavaksi.  Näihin aikoihin alkaa jo mielessä puutarha ja mitä kukkia tänä vuonna mihinkin. Mitä vois esikasvattaa sisällä ja mitä uusia perennoja hankkii ja mihin ne voisi sijoittaa. Ja oishan se kiva saada kunnon kasvihuokkin pihalle. Viime vuonna oli sellainen pieni itse tehty kasvihuone. Johon innostuksissani laitoin liian montaa laatua. Etanat söivät kesäkurpitsat. Pari oikein ihanaa ja isoa kurkkua sain ja kasan loistavan punaisia tomaatteja. Jos tänä vuonna tuohon pieneen laittais kurkkua ja jos sais vähän isomman olisi n tomaatit hyviä. Voisin jopa kokeilla vähän paprika. Mansikkamaata olen vähän aloittanut. Ei ole tullut viellä satoa. Peurat ovat olleet nopeampia. Loppu kesästä aitasin mansikat ja ruusut. Jahka ne saisivat vähän enemmän rauhaa kasvaa. Ruusujen nuput ovat olleen peurojen suuressa suosiossa. Kolme vuotta ruusut ovat olleet minulla ja olen nähnyt yhden kukkivan kukan.

Ai hitsi tulis jo kesä. Pääsisi tappelemaan ampiaisten, muurahaisten ja niiden niin inhottavien etanoiden kanssa.

Eli tulevalle kesälle olisi kyllä paljon tekemistä. Sauna, terassi, mansikkamaa ja kasvihuone. Näihin saan varmasti kesän häviämään nopeasti.

Kesä tule jo…

 

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Ajattelin tänään

Voihan kyynerpää

Uusi vuosi, uudet jutut ja uusi elämä…

Ja pöh.

Uusi vuosi joo. Onhan tää jo nähty. Kesää odotellessa. Nyt jos kattoo ulos ikkunasta niin mitä näenkään, lunta ja lunta. Lunta vaakaan ja lunta suoraan, lunta maasta ylöspäin ja toisinpäin. Lisää lunta ja kun kotiin pääsee lisää lumitöitä.

Uudet jutut ja uusi elämä…

Uusi elämä joo. Hankin itselleni punttisali jäsenyyden ja olen sen verran ottanut itsetäni niskasta kiinni, että käyn liikuntakeskukessa 2-3 kertaa viikossa urheilemassa. Ja uimassa. Tosin en ole käynyt kuin kaksi kertaa tähän mennessä. Totta kai yritän pitää tavoitteistani kiinni jos suinkin mahdollista.

Ajatus punttisalile lähdöstä on uinunut ajatuksissani jo jonkin aikaa. Viime kesästä. Silloin kävin ensimmäisiä kertoja fysioterapeutin luona. Oikein mukava naikkonen. Hänen suosituksesta ja omasta halusta tuli se jäsenyys hankittua. No toinen kerta punttiksella ja löysin sieltä ”itselleni sopivan” laitteen jossa habaa kasvatetaan painamalla painoja alaspäin. Kyynerpääni ei tykännyt kyseisestä liikkeestä ja on nyt särkenyt siitä asti enemmän.

Oikeastaan kyynerpäätäni on särkenyt jo puolisen vuotta. Tenniskyynerpää. Sen kiputila vaihtaa paikkaa joka viikko ja aina vaan kyynerpää on kipeä. Jossain vaiheessa voisin jopa sanoa voimieni hävinneen kädestäni. Ehkä siksi kun en ole sitä uskaltanut käyttää. Osan kivuista olen laittanut suvussani olevan sairauden piikkiin. Jotenkin en vaan tiedä mitä mä sille teen. Aina vaan sattuu ja se ei ole kivaa.

Tänään kuitenkin menen kipua uhmaten takaisin salille. Joka kerta kun menen fysioterapeuttini luokse hän teippaa käteni ja kipu hellittää hetkeksi. Niin myös tänään. Elikkäs ”käpälä teipattuna k0hti uusia kipuja” alkaa olemaan jo jokapäiväinen sanonta meilläpäin.

En halua kirjoittaa koko sairaskertomusta teille luettavaksi. Jotenkin vaan tuntuu ,että ainakun minulla on asiaa kirjoittaa johonkin kolottaa.

Selkäsärky on poistunut ja kyynerpää kipu tullut.  🙂  Onko tämä nyt sitä luonnon tasapainoa?

Yritys irrottaa itsestäni muutama kilo olisi oikein mukavaa ja varmasti olen sen tarpeessa. Kyllähän minä sen verran laiska olen, ettei kotona saa näitä asioita vaan tapahtumaan.

Oikein hyvää kevään odotusta kaikille!

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

 

Suhteet Oma elämä Liikunta Ajattelin tänään