Auton yliteippaus

Meillähän näitä DIY projekteja riittää, kiitos Tim:n loputtoman a) tarpeen puuhastella jotain b) hyvän mielikuvituksen.

Eräänä päivänä tuli sitten puheeksi auton teippaaminen. Tim on ollut aikaisemmin kova teippailemaan kaikenlaista muuta, kuten auton sisäosia, keittiön kaappeja, pöytiä ja jääkaappia. Teippailu on ollut niin lähellä sydäntä, että kiinasta asti piti tilata jopa ihan sellanen talousmankelin kokoinen teippileikkuri. Sitä ei kuitenkaan tähän projektiin tarvittu.

 

Yliteippausta Tim ehti kokeilemaan jo yhden puskurin verran edelliseen autoon, mutta koska silloin kyseinen teippi ei ollut sitä laadukkainta, irtosi alapinnassa oleva liimaverkko itse teipistä ja projekti jäi sikseen. Tai siis innostuksen taisi lopulta laannuttaa epäonnistuneen teippauksen vaatima neljän tunnin irroitus ja puhdistus.

 

Nyt lähdettiin liikkeelle saman tien alan huippulla, 3M:n Scotch print 1080 teipillä. Kuten edellämainitussa halvemmassakin teipissä, on tässäkin pohjassa ilmakanavakuvio joka helpottaa huomattavasti teipin asennusta.

Jos joku ihmettelee, niin auton yliteippauksen idea on värin vaihdon ja ylipäänsä ulkonäköseikkojen lisäksi maalipinnan suojaus (joka oli tässä tapauksessa tekosyy :D).

 

Koska todellinen DIY-mies ei olosuhteita ja muuttujia pelkää, toteutettiin tämä projekti mökin pihassa. Kuumat kesäpäivät, hiekka ja ötökät luo kivan lisän oikeastaan mihin tahansa projektiin :D Autoa sai muutamaan kertaan siirrellä joko varjon mukana tai sitä karkuun, milloin oli liian kuuma pelti ja milloin ötökät kimpussa.

Onhan tälläinen kolmen päivän kesäprojekti ihan kiva koetinkivi parisuhteellekin. Voitte varmasti kuvitella miten pitkä pinna on 30 asteen kuumuudessa, paarma niskassa ja lötkö teippi puoliksi käsissä ja puoliksi autossa kiinni kun teippinoviisi-avustaja ei ymmärrä ohjetta ”MEE NY SINNE JA PIDÄ TÄLLEE!!” ”Ai mihin ja millee?!” ”NO TOHO JA SILLEE!!!”. Senpä takia teipin levityksen ohella keskityin lähinnä juomatarjoiluun, kuvaamiseen ja auringonottoon. Välillä kurkkasin onko jotain maata kaatavaa meneillään kun kirosanat kaikuu jo vastarannan lehmille, mutta eipä siellä yleensä ollut.

 

Teippaus aloitettiin siitä helpoimmasta, eli konepellistä. Teippirullasta leikataan n. 10cm kauttaaltaan suurempi pala ja se asetellaan teipattavan kohdan päälle. Tässä kohtaa ainakin aloittelijalla on hyvä olla mukana avustaja, nimittäin kun taustapaperi irroitetaan, luonnollisesti teippi liimautuu helposti kaksin kerroin. Suojapaperia raotetaan sen verran, että se saadaan kiinnitettyä yhdestä reunasta teipattavaan pintaan. Sen jälkeen paperi irroitetaan rauhallisesti vetämällä, jolloin teippiä ehtii vielä korjailemaan jos alle jää kuplia tai teippi menee vinoon. Yliteippaukseen tarkoitettu teippi on siitä kätevä, että sen voi useaan kertaan huoletta irroittaa ja kohdistaa uudelleen.

Kun pala on aseteltu oikealle kohdalle, vedetään lastalla ilmakuplat pois ja teippi liimautuu lujasti paikalleen. Lopuksi pinta pitää kuumentaa esimerkiksi kuumailmapuhaltimella noin 80 asteiseksi, jolloin teippi pysyy muodossaan eikä irtoa syvennyksistä ym.

Teippi kestää jonkin verran myös venyttämistä, mutta siihen tulee myös helposti etenkin kuumennusvaiheessa venymäjälkiä.

 

Teipin reunat voi lopuksi leikata joko mattopuukolla tai wrap cut knifeless teipillä, jolla saa hyvinkin tarkkoja ja siistejä rajoja.

Hankalimmat osat teipata olivat puskurit ja pitkä pala auton sivulla joka ulottuu tuulilasin alareunasta aina takavaloon ja takaoven taakse asti. Puskurin syvimpiin pokkauksiin teipin alle laitettiin vielä lisäkiinnikkeeksi vielä hieman primeria.

Oven kahvat, vilkut ja muu sälä kannattaa muistaa irroittaa ennen kyseisen osan teippausta. Jäljestä tulee siistimpi kun esim. oven kahvan alle ei jää saumaa, vaan koko oven saa teipattua yhdestä palasta.

Aukkojen päälle jäävään teippiin tehdään siistit viillot ja teipin reunat taitellaan pellin/muovin taakse.

Auringonpalvojan, teipinlevittäjän ja juomavastaavanrankka rooli.

Loppujen lopuksi valmista pintaa syntyy melko nopeasti, kunhan hommassa pääsee vauhtiin. En usko että koko projektiin olisi mennyt edes kolmea päivää, jos olosuhteet olis olleet vähän ötökättömämmät/pölyttömämmät ja normaalin lämpöiset.

Jätskinhakureissulla piti pysähtyä ihastelemaan valmista jälkeä :) Tässä vaiheessa vielä takapuskuri oli teippaamatta. Teippirullasta ei enää riittänyt katon teippaukseen, mutta myöhemmin todettiin ettei sitä ehkä tarvitse muutenkaan teipata. Katto on siis saanut pitää oman värinsä ihan näihin päiviin asti.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin teipin pinta ei juuri uudelle edelleenkään häpeä. Pinta on pesuista ja ylipäätään talven ja kuran kulutuksesta vähän kiillottunut, mutta on silti edelleen selkeästi matta. Valmistaja lupaa muistaakseni neljän vuoden keston teipille auton pinnassa haalistumattomana.

Teippien hinnat on parissa vuodessa vähän laskeneet, ja yliteippauksen saa tehtynä noin 1500 eurolla ja siitä ylöspäin. On siis edelleen reilusti edullisempi kun esimerkiksi koko auton maalaus.

Loppuun vielä verrokkikuvat, alkuperäinen sinimusta ja teipattu harmaa :)