London baby
Kuten jo aikaisemmassa postauksessa kerroin, käytiin ensimmäistä kertaa ikinä isommalla perheporukalla ulkomaanreissulla. Meille tämä oli myös ensimmäinen reissu vauvan kanssa. Ehdin tietysti miettiä jo kaikenlaisia kauhukuvia lentomatkan kestävästä huudosta matkalla sairastumiseen, mutta lopulta kaikki meni oikein loistavasti.
Mikä meille tuli kuitenkin yllätyksenä, oli se ettei kaupungissa lastenvaunujen kanssa liikkumista voi oikein suositella kenellekkään. Ravintoloihin ei mielellään oteta koko vaunuja sisään, metrossa on vain muutama asema joihin pääsee myös vaunuilla (tai pyörätuolilla), ja edes useamman kerroksen kaupoissa ei ole hissejä. Ymmärrän sen, ettei lastenvaunujen kanssa nyt ole edes pakollista päästä kaikkialle, mutta eipä tuolla liikuntarajoitteisillekkaan ole helpot oltavat. Luulisi että edes metro olisi suunniteltu liikuntarajoitteisia ajatellen, mutta laiturille päästäkseen pitää kulkea useammat tavan rappuset ja päälle vielä rullaportaat. Laiturilta metroon on noin puolen metrin kynnys, joten vaunut täytyy nostaa kyytiin. Lisäksi metrolippu oli niin kallis, että meille ainakin taksilla kulkeminen tuli lopulta edullisemmaksi.
Hotelli varattiin Bayswaterin alueelta, joka on kävelymatkan päässä (n. 3-4km) esimerkiksi kaupungin suurimmalta ostoskadulta Oxford streetiltä. Hotellit kaupungissa yleensä on tosi kalliita, ja tutkiskelun jälkeen esikaupunkialueista Bayswater oli ainakin yksi eläväisempi vaihtoehto jossa nähtävää oli ihan ”kotinurkillakin”. Lisäksi Hyde park oli muutaman korttelin päässä.
Ensimmäisenä päivänä muut suuntasivat katsomaan Phantom of the Opera musikaalin, ja me lähdettiin jalan kiertämään kaupunkia. Ajan säästämiseksi otettiin metro hotellilta keskustaan, ja se jäikin viimeiseksi kerraksi kun metroa ylipäätään käytettiin. Lippu kahdelle yhteen suuntaan (kolme pysäkin väliä) maksoi 9,50 puntaa, ja tosiaan saatiin kantaa vaunut ensin rappusia alas, jonka jälkeen tuli kahdet rullaportaat. Sitten nostettiin metron kyytiin, metrosta pois ja rappuset toiseen suuntaan. Muutaman tunnin kaupungilla kiertelyn jälkeen musikaali oli katsottu ja suunnattiin yhdessä syömään. Todella monet ravintolat oli jo buukattu täyteen, mutta löydettiin kiva kasvisruokaravintola, jossa oli tarjolla maukas buffet. Vaunujen kanssa tosin jouduttiin muusta porukasta eroon baaritiskin päässä olevaan nurkkapöytään, joskin sitten kokoonnuttiin ruokailun jälkeen yhdessä terassille istuskelemaan. Lontoossa oli ensimmäisenä iltana lähemmäs 15 astetta lämmintä, ja infrapunalämmittimen alla tarkeni hyvin viettää iltaa 🙂
Toinen päivä vietettiin kolmistaan. Aamulla suunnattiin Hyde parkkiin kävelylle ja poikettiin katsomaan myös Kensingtonin palatsia. Ei raaskittu ostaa lippuja sisään, mutta kierrettiin palatsin myymälä ja kahvila läpi ja jututettiin työntekijää palatsin toiminnasta ja historiasta. Sen lisäksi että William, Kate ja George asuvat palatsissa parhaillaan, ovat William ja Harry viettäneet lapsuutensa siellä äitinsä Dianan kanssa. Meidän tyttö olisi kovasti halunnut mennä Georgelle play datelle, mutta eivät he tainneet olla kotona. No, ehtiihän sitä myöhemminkin tutustumaan tulevaan puolisoon ;) Palatsin lähellä puistossa oli lampi, jossa asusteli älytön määrä erilaisia todella kesyjä ja tuttavallisia lintuja. Joutsenkin on yllättävän iso ja jopa pelottava kun se tulee metrin päähän seisoskelemaan ja kerjäämään syötävää. Pysähdyttiin syömään ja yksi matkalla mieleenpainuva juttu oli myös kahvilassa tapaamamme 101 vuotias mies, joka oli todella innoissaan meidän tytöstä ja halusi pitää häntä kädestä kiinni moneen kertaan :)
Jatkettiin matkaa kävellen kohti keskustaa, ja löydettiin sattumalta yksi odotetuista ”nähtävyyksistä”, eli Victoria’s secret :) Kierrettiin myös Bond Streetin luksusmerkkien kaupat läpi ja käytiin ihastelemassa koruja Tiffanylla ja Cartierilla. Lopulta päädyttiin Harrodsille, joka olikin aikamoinen elämys kaikkine ihmeellisyyksineen. Päästiin taas mm. Dubaista tutun suosikkiharrastuksen pariin, hintojen ällistelyyn :D Löydettiin esimerkiksi 242 000 punnan rannekello, 11 000 punnan magnum kokoinen Cristal samppanja, 78 000 punnan timantein päällystetty iPhone ja lapsille 40 000 punnan leikkiauto, 6000 punnan norsupehmolelu ja reilun 8000 punnan ristiäismekko. Ruokapuoli oli todella hieno, kuten oikeastaan koko kauppa, mukaan lukien hissit ja ennen kaikkea mielettömät näyteikkunat! Kaikesta siitä tavarapaljoudesta päädyttiin kuitenkin ostamaan ainoastaan tytölle ensimmäinen oma poni :)
Seuraavana päivänä lähdettiinkin taas vähän isommalla porukalla liikkeelle, ja tällä kertaa Camdeniin katsastamaan viikonlopun markkinat. Tästä tuli lopulta koko reissun kohokohta! Väkeä oli liikkeellä kuin Helsingissä vappuna ja jotenkin meininki ja tunnelma olivat todella kivat! Ruokakojuja löytyy varmasti jokaiseen makuun, ja varsinaisella markkina-alueella on myynnissä vaikka ja mitä. Kenkäkauppoja oli ehkä eniten, mutta myynnissä oli myös vaatteita, taiteita, antiikkia jne. Erikoisimpana liikkeenä jäi mieleen Cyberdog, jossa myytiin teknokansalle kaikenlaisia vaatteita, valoja, asusteita jne. Kauppa oli kolmikerroksinen, ja jo heti sisään tullessa musiikki soi kovempaa kun tavan yökerhossa. Ensimmäisessä kerroksessa myytiin lähinnä kaikenlaista pienempää sälää, keskikerroksessa lähinnä vaatteita.. ja sitten oli se alin kerros.. Me ei sitä nähty, mutta kaikenlaisten aikuisten tarvikkeiden ja tekohäntien ja muun enemmän tai vähemmän häiriintyneen tavaran joukossa oli ihka oikea strippari. Muu porukka oli käynyt kaupassa meitä hetkeä aikaisemmin ja vaihtanut jopa kuulumiset stripparin kanssa, joka oli vain todennut hänen työnsä olevan rankkaa. Meidän kierroksella tanssija taisi olla tauolla, joskin ensimmäisen kerroksen esitanssijat vetivät edelleen täysillä katonrajassa. Vauvaa ei sinne voinut edes kuvitella vievänsä jo pelkästään kovalla soivan musiikin takia, mutta myös valaistus ja somistus oli lähinnä metallia ja neonvaloja.
Syömässä käytiin paikallisessa pubissa ja sieltä saatiinkin reissun parasta ruokaa :) Illaksi kokoonnuttiin ensimmäistä päivää lukuunottamatta jälleen koko porukalla hotellin läheiseen ravintolaan syömään. Aluksi ajatuksena oli lähteä kauemmaksi, mutta lähes kaikilla jalat oli kaikesta kävelystä jo siinä kunnossa ettei kovin kauas lähteminen ollut edes vaihtoehto :D
Mulla oli suuret suunnitelmat joko auton vuokraamisesta tai julkisilla Bicester Villageen (outlet kylä tunnin matkan päässä) menosta, mutta aika loppui kesken. Kuten kuvistakin saattaa jo huomata, meiltä jäi jopa ne Lontoon suosituimmat ja kuuluisimmat nähtävyydet näkemättä. Big Ben, London Eye, Tower bridge jne sijaitsi kutakuinkin toisella keskustan laidalla, eikä tosiaan jalkaisin päästy kuin maksimissaan puoleen väliin matkaa, Picadilly Circukselle asti. Viimeisenä aamuna meillä oli jo suuret suunnitelmat sinne suunnalle lähdöstä, mutta eihän me ehditty kun Oxford streetille asti brunssille kun piti jo suunnata taksilla hotellille lentokenttätaksin kyytiin. Brunssille pysähdyttiin jo Dubaista tuttuun luomukahvilaan Le Pain Quotidieniin, eikä tarjoilut todellakaan jättäneet kylmäksi tälläkään kertaa! Matkalla satuttiin taidemyyjäisiin Hyde Parkin aidan vierustalle.
Tuliaisena mukaan tarttui kummallekin kuvissa näkyvät ultrakevyet untuvatakit Uniqlolta. En meinannut uskoa silmiäni kun näin Uniqlon liikkeen taksin ikkunasta matkalla kentältä hotellille, tiesin heti että haluan ehdottomasti sinne käymään. Lisäksi ostin kaulahuivin ja Tim osti lämpömateriaalista valmistetun pitkähihaisen aluspaidan.
Vielä jäi niin paljon nähtävää, että toivon meidän päätyvän Lontooseen joskus uudelleen :)