Mökkeilyn ihanuus

Lähdettiin torstaina ajelemaan mökille Keski-Suomeen ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen, ja vuoden viimeistä kertaa. Lähtö venyi suunnitellusta aamulähdöstä jälleen kerran iltapäivälähdöksi pienten teknisten ongelmien vuoksi, kun pakettiauto päätti antautua Kehä kolmosen varrelle matkalla noutamaan peräkärryä. Paku raukka kun ei ollut valmistautunut kylmyyden tuloon, ja polttoainesuodatin jäätyi juuri kun oli päässyt vauhtiin. Eipä siinä, Tim näytti taas kyntensä ja matka jatkui hetken kuluttua entiseen malliin. Lopulta kun pääsimme tien päälle, päädyttiin vielä pysähtymään pikaisesti isoisäni luona kun kerrankin ajettiin ohi ihmisten aikaan. Sieltä lähtiessä kello näyttikin jo pitkälle iltaa, joten sovittiin että mennään esimmäiseksi yöksi Timin äidin luokse, joka niin ikään asuu mökkimatkan varrella. Kieltämättä pitkän päivän päätteeksi valmiiksi lämmin talo ja hyvät ruuat houkutteli reilusti enemmän kuin 11 asteen ylläpidolämmölle jätetty mökki ja muutama mukaan otettu riisipiirakka. Oltiin perillä yhdentoista aikaan, syötiin, saunottiin, vaihdettiin kuulumisia ja käytiin nukkumaan. Tarkoitus oli taas kerran lähteä aamusta liikkeelle, jotta mökillä ehtisi puuhastella mahdollisimman paljon vielä valoisan aikaan. Kuinka ollakkaan, lähdettiin liikkeelle siinä hämärän rajamailla ja perillä oltiin vähintäänkin säkkipimeässä.

Ja mikä yllätys meitä odottikaan! 11 asteen sijaan mökissä oli -5 astetta ja kaikki putket, viemärit ja vesivessa säiliötä myöten jäässä. Ainoa sula paikka taisi olla pakastin, jossa kaikki ruuat oli edelleen ihan pehmeitä. Mökissä oli kuitenkin normaalisti sähköt päällä, joten päätin soittaa vielä sähköyhtiölle ja tiedustella viimeaikaisia tapahtumia sähkörintamalla. Kuulema katkoksia on ollut, viimeksi edellisenä päivänä. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan tähän hätään ollut tarjolla, vaan maanantaina voi asiakaspalvelusta tiedustella lisää.

Onneksi kuitenkin mökki on hyvin varusteltu lämmityslaitteilla, ja Tim virittelikin heti alkuun päälle ilmalämpöpumpun, infrapunalämmittimen, kaksi patteria ja takan. Vaivaiset kuusi tuntia ja mökissä oli jo 20 astetta lämmintä 😀 Välissä ehdittiin saunoa, tehdä vähän lumitöitä ja sadatella päivitellä tilannetta. Tällä kertaa kävi kuitenkin hyvin, nimittäin mitään ei mennyt rikki vaikka kesällä asennettu liesi antoikin ensimmäiset puoli tuntia vikakoodia. Vaikka ilma näyttikin jo 20 lämpöastetta, ei se tarkoittanut sitä että lattiat tai seinät olisivat ehtineet lämpeämään, joten kruunattiin ilta lasillisilla viiniä ja muutamalla kupposella kuumaa teetä. Tehokkaan lämmityksen ansiosta aamulla olikin jo ihan toinen tilanne, ja lämpötila sisällä 27 astetta. Nyt ehti jo keskittyä toisenlaisiin hommiin, nimittäin yksi mökille tulon syistä oli myynnissä ollut Bobcat. Ostajat soittelivat jo hyvissä ajoin matkalla mökkiä kohti, jonka jälkeen oli tietysti hyvä huomata että koneen akku oli jäässä eikä reagoinut lainkaan lataukseen. Siinäpä olikin seuraava ilahduttava uutinen, nimittäin 2500kg painavaa laitetta on hieman hankalampi siirrellä ilman minkäänlaista virtaa, eikä 400km matkan päästä tulevia ostajiakaan viitsi enää käännyttää takaisin. Muutaman tunnin odottelun jälkeen he saapuivat paikalle, ja pienen soveltamisen jälkeen kone saatiin käyntiin ja kyytiin. Jes! Bobcatin lisäksi meillä oli myynnissä auton kattotelineet ja vanha puukamina, joiden noudosta oltiin myös sovittu joulun välipäiville. Kuten arvata saattaa, ei tällä tuurilla niidenkään kauppaaminen mennyt ihan ongelmitta. Kaminan ostajaa tavoiteltiin jo torstaista lähtien, kunnes perjantaina joku muu vastasi hänen puhelimeensa ja kertoi puhelimen unohtuneen hänen luokseen. Ostaja soitteli sitten sunnuntaina kun oltiin jo lähdössä kotiin, että hän on ”ollunna raviloissa ja joulua juhlistammassa”. Nou hätä, sovitaan uusi noutopäivä johonkin tulevaisuuteen. Auton kattotelineistä taas oli muuton yhteydessä hävinnyt yksi osa, joten kaupat jouduttiin tältä erää perumaan. Eipä kovin tyhjene autotalli turhasta tavarasta tällä menolla 😀

Meillä on suunnitelmissa laittaa mökki vuokralle kuluvan talven lomaviikoille sekä ensi kesälle, joten lisätila varastoon alkaa pian tulla tarpeeseen.

 Kertulle tämä reissu oli kuitenkin ehkä kaikkein vaikein. Miten pieni meksikolainen voi pärjätä jääkylmässä ympäristössä? Suolana haavassa vielä typerä talvitakki niskassa sai odotella että takka lämpeää. Onneksi kuitenkin ymmärrettiin tuleva järkytys ja vietiin tämä kylmälle ilmastolle allerginen otus saunomaan ensi tilassa.